Helsingin kiertotalousklusterin toiminta koetaan arvokkaaksi – seuraavaksi kohti pysyvämpää muutosta 

Klusterin toiminnan arviointi toteutettiin kirjallisella jäsenkyselyllä sekä haastattelemalla jäsenorganisaatioita. Kyselyyn kertyi 42 vastausta. Vastaajat edustivat laajasti rakentamisen koko arvoketjua suunnittelusta rakentamiseen ja konsultoinnista viranomaistehtäviin. 

–  Jäsenkysely osoittaa, että klusteri on tehnyt vaikuttavaa työtä, joka on tuonut jäsenille aitoa lisäarvoa. Kyselyn tulosten perusteella rakentamisen kiertotalouden ydintoimijat toivovat jatkossa tukea liiketoiminnan kasvuun ja innovaatioiden skaalaamiseen. Tähän aiommekin jatkossa keskittyä entistä enemmän. Samaan aikaan uudet kokeilut ja yhdessä oppiminen säilyvät fokuksenamme edelleen, toteaa Lari Sirén Helsingin kaupungin kiertotalousklusterista. 

Millainen toiminta on koettu hyväksi, ja minkälaiseen suuntaan kiertotalousklusterin toiminnan toivotaan kehittyvän? Tässä artikkelissa pureudutaan aineiston tuloksiin. 

Positiivinen kokonaisviesti klusterin monipuolisen toiminnan vaikutuksista

Kiertotalous on noussut Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 yhdeksi painopisteeksi. Tämä näkyy myös klusterin toiminnan laajuudessa. Kiertotalousklusterin työ koetaan arvokkaaksi paitsi jäsenistölle, myös koko rakentamisen kiertotaloudelle. Erityisesti temaattiset aamukahvit ja demotorstait sekä matalan kynnyksen verkostoitumistapahtumat ovat olleet suosittuja. Vastaajat kertoivat osallistuneensa monipuolisesti kiertotalousklusterin järjestämiin tapahtumiin, ja verkosto koetaan turvallisena tilana, jossa kilpailuasetelmat vaihtuvat tiedon, oppien ja onnistumisten jakamiseen. Tapahtumissa vallitsee ainutlaatuinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, mikä kannustaa rakentamaan ja ideoimaan uutta. Klusteri on onnistunut luomaan aitoja kokeiluja, joiden opit jäävät elämään kokeilujen jälkeenkin. 

Aika, joka jäseniin käytetään, on todella hyvin käytettyä aikaa.

Jäsenistö näkee klusterin roolin niin kaupungin sisäisenä mahdollistajana kuin kansallisena ja osin kansainvälisenä suunnannäyttäjänä. Klusteri toimii tärkeänä yhteyspisteenä ja tiedon välittäjänä eritasoisten toimijoiden välillä, mikä suoraviivaistaa toimintaa rakentamisen kiertotalouden alalla. Toiminnassa heijastuvat alan trendit, mikä näyttäytyi läpikäytävien aiheiden ajankohtaisuutena ja monipuolisuutena. Klusterin toiminta ja tarjotut palvelut koetaan hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi, eikä aineistossa noussut esiin toimia, jotka olisivat muuttuneet tarpeettomiksi.  

Klusterin jäsenistö kokee tarpeidensa täyttyvän joko täysin (26 vastausta) tai osittain (16 vastausta). Samalla toivotaan näkökulman laajentumista oman ”kuplan” ulkopuolelle. Esimerkiksi opiskelijoiden tai pienempien toimijoiden tavoittaminen voisi laajentaa toimintaa ja tuoda uutta näkökulmaa rakentamisen kiertotalouteen. Moni toimija näkee yhä rakentamisen kiertotalouden vieraana ehkäpä siksi, ettei juuri altistu rakentamisen kiertotaloudelle. Näin ollen klusterin rooli sillanrakentajana korostuu entisestään. 

Tarve laajentaa kiertotalouskuplaa ja juurruttaa oppeja arkipäivään 

Kokonaisuutena jäsenet ovat hyvin tyytyväisiä klusterin toimintaan, ja toiminnan toivotaan jatkuvan pitkälti samaan tapaan jatkossakin. Tärkeimpinä aiheina klusterin jatkokaudelle pidettiin: 

Uudelle toimikaudelle jäsenet toivoivat ajankohtaisten aiheiden lisäksi myös maankäytön suunnittelun, kaavoituksen ja rakennesuunnittelun huomioimista nykyisen työn oheen. Myös laajempaa hankkeistamista toivottiin, jotta muutos alalla olisi järjestelmällisempää ja pysyvämpää. Kokeilujen ja pilottien kautta opitun toivotaan muodostuvan osaksi toimijoiden arkea. Jäsenistö toivoikin klusterilta avauksia, miten kokeiluja voisi skaalata ja hallinnollisia esteitä purkaa, jotta kokeilut ja tiedon jakaminen eivät jäisi vain kertaluontoisiksi tapahtumiksi? 

Jatkossa toiminnalta odotetaan pysyvämpää kehitystä, joka juurruttaisi opit pysyväksi osaksi rakennusalan käytäntöjä. Kiertotalousnäkökulmasta on muodostunut jo rakennusalan ytimeen asia, jota tavoitellaan jatkuvasti enenevissä määrin. Tämän vuoksi seuraava askel voisi olla toimintamallien vakiinnuttaminen ja laajentaminen jopa koko Suomeen.  

Myös rakentamisen kiertotalouden taloudellinen puoli nousi aineistossa esille. Minkälaisia taloudellisia vaikutuksia kiertotalouden ratkaisuilla ja kokeiluilla on? Millä tavalla onnistumisista ja epäonnistumisista voitaisiin oppia, jotta rakentamisen kiertotalous on taloudellisesti kannattavaa toiminnan mittakaavasta riippumatta? Kiertotalousklusterin toiminnalta toivottiin lisää taloudellista näkökulmaa ja liiketoimintamalleja – liiketoiminnan kannattavuuden kasvattaminen kasvattaisi myös investointeja kiertotalouteen.  

Jäsenistö toivoi myös tukea toiminnan skaalaamiseen pysyvämmiksi hankkeiksi, vaikka pilotit ja kokeilut on koettu hyödyllisiksi. Lisäksi jäsenistö toivoi klusterilta tukea hyvien käytäntöjen juurruttamiseen niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Jäsenistöä kiinnostaisi oppia esimerkiksi verrokkimaiden, kuten Ruotsin tai Alankomaiden toiminnasta rakentamisen kiertotaloudessa, mutta tiedonvaihdon lisäksi myös tukea toiminnan laajentamiseen kansainvälisille markkinoille voisi pohtia. Toiminnan fokuksen toivottiin kuitenkin pysyvän Suomessa.

Kiertotalousklusterilla on jatkossakin keskeinen rooli rakentamisen kiertotaloudessa 

Aikaisempien kausien työ toimii vahvana pohjana kiertotalousklusterin toiminnalle jatkossakin. Klusterin verkosto on muodostunut yhteisöksi, joka ei jaa pelkkää tietoa, vaan muuttaa yhdessä koko toimialaa. Innovaatioiden ja vuoropuhelun mahdollistaminen organisaatiorajojen yli vahvistaa yhteisen päämäärän tavoittelemista entisestään, jatkossa monimutkaisemmissakin haasteissa.  

Haluatko osallistua toimintaan? Jäsenyys on maksutonta eikä velvoita mihinkään.  

Muista myös tilata kiertoklusterin uutiskirje, jolloin saat tiedon klusterin tapahtumista ja muuta ajankohtaista tietoa rakentamisen kiertotaloudesta. 

Kysely ja haastattelu toteutettiin yhteistyössä Swecon kanssa.