Helsingin kiertotalousklusterin toiminta vastaa osallistujien monipuolisiin tarpeisiin

Vaikuttavuuden arviointi toteutettiin haastattelemalla noin 40 kiertotalousklusterin toiminnassa mukana olevaa yritystä tai muuta organisaatiota. Lisäksi vastauksia kerättiin jäsenkyselyllä.

– Kolmen toimintavuoden aikana Helsingin kiertotalouden klusteriohjelmaan on osallistunut yli 150 organisaatiota. Olemme toteuttaneet yritysten kanssa lukuisia kokeiluja, pilotteja, selvityksiä ja innovaatiohaasteita, joiden tuloksia on jaettu avoimesti koko verkostolle. Jo tässä ajassa kiertotalousosaaminen on kasvanut valtavasti ja uusia yhteistyökumppaneita on löytynyt. Työtä kiertotalouden vauhdittamisen eteen on silti vielä jäljellä, summaa tähän asti klusteriohjelman projektipäällikkönä toiminut Mira Jarkko.

Millaisia hyötyjä vastaajat kokivat saaneensa kiertotalousklusterin toimintaan osallistumisesta? Vaikuttavuuden arvioinnin toteuttaneen Gaia Consultingin Riina Pursiainen ja Joonas Söderholm kertovat tässä artikkelissa työn tuloksista.

Toiminta on kohdentunut oikein erilaisten tarpeiden välillä

Vastaajat kertoivat haastatteluissa ja kyselyssä laajasti hyödyistä, joita kiertotalousklusterin toimintaan osallistuminen on tuonut. Vaikutuksia arvioitiin välittömän, lyhyen ja pitkän aikavälin perspektiiveillä.

• Välittömiä vaikutuksia syntyy yksittäiseen toimintaan, kuten pilottiin, aamukahvitilaisuuteen tai innovaatiokilpailuun osallistumisella.
• Lyhyen aikavälin vaikutuksia arvioitiin pohtimalla kaikkea kiertotalousklusterin olemassaolon aikaista toimintaa ja vaikutuksia.
• Pitkän aikavälin vaikutusten arvioiminen oli spekulatiivista, sillä nämä ovat vaikutuksia, joita yritykset ja muut toimijat arvioivat potentiaalisiksi hyödyiksi tulevaisuudessa.

Kaiken kaikkiaan kiertotalousklusterin työ nähdään tärkeänä suomalaiselle rakentamisen kiertotaloudelle ja merkityksellisenä toiminnassa mukana oleville. Vahvimpana vaikutuksena pidettiin syvempää ymmärrystä kiertotaloudesta ja sen seurauksista omaan toimintaan. Kiertotalousklusterissa mukana oleminen on tarjonnut myös laajempia verkostoja ja uusia yhteistyökumppanuuksia.

Erityisen voimakkaasti uuden oppimista korostivat ne toimijat, jotka ovat osallistuneet pilotteihin tai kokeiluihin. Osa on skaalannut pilotoituja ratkaisuja muihin hankkeisiin kiertotalousklusterin toiminnasta saatujen oppien avulla. Kiertotalousklusterin merkittävimmäksi hyödyksi nähtiinkin konkreettisten kokeilujen mahdollistaminen ja siten kiertotalousratkaisujen normalisoiminen. Tätä kautta voi syntyä myös kokonaan uusia kiertotaloustoimijoita alalle.

Toiminnassa mukana oleville juuri Helsingin kaupungin vahva toimijuus on merkittävä positiivinen tekijä, joka tuo klusteriohjelmalle arvovaltaa ja toisaalta mahdollistaa käytännön kokemusten hankkimisen pilotoimalla kiertotalousratkaisuja kaupungin omassa rakennuskannassa. Haastavassa markkinatilanteessa yritykset nostivat myös julkisten toimijoiden asettamat kiertotalousvaatimukset ja -kriteerit merkittävänä alaa kirittävänä ja kehitystyötä ylläpitävänä syötteenä.

Kiertotalousklusterin tekemä viranomaisyhteistyö oli osalle vastaajista tuntemattomampi teema. Ne toimijat, joilla on kokemusta joko kansallisen tason kehittämistyöstä tai paikallisten viranhaltijoiden, kuten rakennusvalvonnan, kanssa tehtävästä työstä arvioivat, että klusteriohjelma on pystynyt lisäämään viranomaisten ymmärrystä kiertotaloudesta ja ratkomaan käytännön haasteita. Uudelleenkäyttöön liittyvät raskaat todentamistarpeet, sääntely-ympäristö sekä toimijoiden puute arvoketjussa koetaan kuitenkin edelleen merkittävänä esteenä kiertotalouden edistämiseen laajemmassa skaalassa.

Kiertotalousklusterille on tarvetta tulevaisuudessakin

Helsingin kiertotalousklusterin toimintaan osallistuneet yritykset olivat yhtä mieltä siitä, että sen nykymalliselle toiminnalle on edelleen tarvetta, sillä koko alan kehitys kohti kiertotaloutta on vielä alkuvaiheessa.

Vastaajat korostivat erityisesti kiertotalousklusterin tapaa tarttua ketterästi uusiin haasteisiin ja luoda positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä koko rakennusalan arvoketjussa. Monet osallistujat voivat olla yrityksen lähes ainoita kiertotaloutta tai vastuullisuutta päätoimisesti edistäviä henkilöitä ja saattavat organisaation sisällä kohdata vastustusta, haasteita tai jopa epäuskoa muutoksen mahdottomuudesta. Kiertotalousklusteri tarjoaa tässä korvaamatonta vertaistukea, oppeja ja onnistumisen kokemuksia.

Klusteriohjelmalta toivotaan jatkossakin käytännönläheisyyttä, kokeiluja ja pilotteja sekä tiedon avointa jakamista. Toimijat, joilla ei ole omaa pilottikohdetta toivoivat lisää avoimuutta siitä, miten pilottikohteet valitaan sekä laajempaa tiedotusta pilottien opeista. Esille nostettiin myös laajempi yhteistyö muiden kaupunkien välillä, erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan Helsingin kiertotalouden klusteriohjelman tunnettuutta kansainvälisesti. Osa toimijoista näki Helsingin jo nyt merkittävänä kiertotalousmaana, kun taas osa kokee Helsingin jäävän edelleen kuuluisampien verrokkimaiden, kuten Hollannin ja Tanskan, varjoon. Kiertotalousklusterin toimintamalli on kuitenkin kansainvälisesti uniikki ja sen päämäärätietoinen työ koko toimialan kehittämiseksi tunnistetaan niin meillä kuin maailmalla.

Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma jatkuu ainakin vuoden loppuun 2025 asti. Haluatko osallistua toimintaan? Jäsenyys on maksutonta eikä velvoita mihinkään. Liity mukaan täällä!