Helsinki kutsui betoniyritykset innovoimaan uusia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi – neljä yritystä pilotoimaan kaupungin kanssa

Uudet ratkaisut ja kiertotalouden kehitys ovat rakennusteollisuudelle välttämättömiä, sillä päästöjen pienentämiseen kohdistuu suuria vaatimuksia. Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa n. 5–8 % koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä. 

”Helsingin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Rakentamisella on suuri vaikutus päästöihin globaalistikin ja neitseellisten luonnonvarojen kulutuksen minimointi vaatii isoa muutosta koko rakennusteollisuudelta”, toteaa Helsingin kiertotalouden klusteriohjelman projektipäällikkö Mira Jarkko.

Rakennusten eristeenä käytettävää mineraalivillaa taas päätyy kaatopaikalle pelkästään Suomessa jopa 20 000 tonnia vuodessa. Tarve sääntelyn kehitykselle ja yhteisille käytännöille on suuri. Tiivis yhdyskuntarakenne ja nykyinen tapamme rakentaa tarvitsee betonia ja runsaasti betonisia tukirakenteita. Kaikkea rakentamista ei kuitenkaan voi korvata puulla tai teräksellä.

”Helsingin kaupunki haluaa toimia kokeilualustana innovatiivisten ratkaisujen pilotoimiselle niiden aidossa ympäristössä. Tässä haasteessa yritykset pääsivät jakamaan kokemuksiaan uusien materiaalien hyödyntämisestä niin toisilleen kuin kaupungillekin”, Jarkko sanoo.

Monipuolinen purkuvillan testaus voiton avaimena

Helsingin kaupungin kiertotalouden klusteriohjelma, EU-rahoitteinen WOOL2LOOP-hanke, Saint-Gobain Finland, Green Building Council Finland, Verona sekä Ytekki järjestivät kevään ja syksyn 2022 aikana betonialan yrityksille innovaatiohaasteen, jossa pyrittiin hyödyntämään purkuvillaa betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi saatiin mineraalivillajauhetta Laakson terveysaseman purkutyömaan villoista. 

Innovaatiohaasteeseen osallistui yhdeksän yritystä, joista seitsemän esitteli ratkaisujaan haasteen demopäivässä 28.10. Helsingin kaupungintalolla. Haasteen voittajaksi valittiin Swerock. Tuomariston mukaan Swerock oli tehnyt perusteellisen ja kattavan kokeilun tuotteelle sekä tuotteen volyymit ovat korkeat. 

Swerock testasi purkuvillan käyttöä maakosteabetoniin, QS-betoniin ja ratabetoniin ja etenkin maakosteabetonin käytössä lujuustulokset vakuuttivat tuomariston.

Tuomaristo valitsi tiukassa kilpailussa kolme yritystä, Lujabetonin, EcoUpin sekä Keko Geopolymeerit, jaetulle toiselle sijalle. Yritykset onnistuivat vakuuttamaan tuomariston monipuolisilla ratkaisuillaan ja havainnoillaan.

Lujabetonin ehdotus sai tuomaristolta kiitosta innovatiivisesta lähestymistavastaan, jolla ei pyritä ratkaisemaan pelkästään mineraalivillaongelmaa vaan samalla myös ilmastonmuutoksesta aiheutuvaa hulevesiongelmaa hyödyntämällä villaa pyöräteiden päällysteenä käytettävään betoniin.

EcoUp sai tuomaristolta kehuja vahvasta osaamisestaan villan käsittelystä sekä siitä, että tuote oli loppuun asti mietitty. Yritys kehitti testimateriaalin avulla modulaarisen tuotteen nimeltä Pihapala®, jota voi käyttää esimerkiksi penkeissä, istuimissa, muureissa tai istutusastioina. 

Keko Geopolymeerit kehitti modulaarisen istutusastiaelementin, joka on helposti liikuteltava. Hyötyjen osalta epäorgaanisen materiaalin todettiin olevan pitkäikäinen ja mikromuovia sisältämätön, mutta purkuvillan käyttö vaatii myös edelleen jatkokehitystä ja lisätestausta.

Innovaatiohaasteen tulokset laajempaan pilotointiin

Haasteen aikana kerätyn datan ja uusien tuotekokeiluiden myötä neljä yritystä jatkaa keskusteluja Helsingin kiertotalousklusterin kanssa. Tavoitteena on jatkaa demopäivässä esiteltyjen innovaatioiden kehittämistä ja suunnitella yhteistyössä kokeiluja niiden mahdollista laajempaa käyttöönottoa varten.