Reimagine Spaces² -leiri innosti osallistujia ideoimaan ratkaisuja tilamuutosten kiertotalouden edistämiseksi

Helsingin kiertotalousklusteri järjesti 28.-29.10.2026 Reimagine Spaces² -leirin, jossa pohdittiin, miten rakennusten sisäpuoliset tilamuutokset, käyttötarkoitusten muutokset ja korjaukset voidaan toteuttaa kiertotalouden keinoin. Leirillä vallitsi positiivinen ilmapiiri, kun päivien aikana keskityttiin mahdollisuuksiin haasteiden sijaan.

Reimagine Spaces -leirin osallistujat tutustumassa Hanasaaren voimalaitoksen alueeseen.
Leirillä vierailtiin Hanasaaren voimalaitoksen alueella. Kuva: Sakari Röyskö

Helsingin kiertotalousklusterin järjestämällä Reimagine Spaces² -leirillä 28.-29.10.2026 pohdittiin, miten rakennusten sisäpuolisia muutoksia voidaan toteuttaa tarkoituksen mukaisesti, rohkeasti ja resurssiviisaasti niin, että kiertotalouden periaatteet ohjaavat ratkaisuja jo suunnitteluprosessin alusta lähtien. 

Tapahtuma herätti paljon kiinnostusta, ja loppuunvarattu tapahtuma keräsikin lähes sata osallistujaa kahdeksi päiväksi Hakaniemeen Siltasaari 10:n, joka toimi leirin kotipesänä. Osallistujat olivat muun muassa arkkitehtuurin, sisustusarkkitehtuurin, tilasuunnittelun, talotekniikan, kiinteistöalan ja tilaajaorganisaation asiantuntijoita. Leirin ohjelmaan kuului puheenvuoroja, kohde-esittelyjä ja työpajatyöskentelyä, joiden kautta osallistujille haluttiin antaa näkökulmia ja rohkeutta viedä kiertotalouden mukaisia ratkaisuja eteenpäin omassa työssään.

Runsasjoukkoinen yleisö kuuntelee kiertotalousklusterin johtavan asiantuntija Lari Sirénin tervetulosanoja.
Kiertotalousklusterin johtava asiantuntija Lari Sirén johdatti osallistujat tervetulosanoillaan leirin teemaan. Kuva: Sakari Röyskö 

Leirin pääpuheenvuoron saapui pitämään arkkitehti Isabella Priddle, Pihlmann Architects -arkkitehtitoimistosta Kööpenhaminasta. Projektiarkkitehtina palkitussa Thoravej 29 -hankkeessa toimineen Priddlen mukaan kiertotalouden mukaisissa tilamuutoshankkeissa suunnittelun lähtökohtana ovat aina rakennuksen ja paikan ominaisuudet. Priddle kertoi, kuinka rakennuksen huolellinen tutkiminen ja valikoiva purkaminen voivat paljastaa uusia materiaaleja ja arvoja, mikä on arkkitehdille projektien kiehtovin osa. Päivien aikana kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja myös luovuudesta muutoksen välineenä, talotekniikasta tilamuutoksen mahdollistajana ja tekoälystä luovan työskentelyn tukena. 

Arkkitehti Isabella Priddle pitämässä puheenvuoroaan.
Isabella Priddle kertoi Thoravej 29 -projektista, jossa vuonna 1967 teollisuuskäyttöön valmistunut rakennus muutettiin yhteisö- ja työtilaksi. Kuva: Sakari Röyskö 

Leirin kohdevierailut veivät osallistujat Hanasaaren voimalaitoksen alueelle ja Arkkitehtuuri ja designmuseon showroomiin. Kohteet havainnollistivat kiertotalouden tilamuutosprojekteja eri näkökulmista. Hanasaaren voimalaitoksen aluetta kehitetään Helsingin kaupungin toimesta ja sen ympäristölle haetaan uutta käyttöä kansainvälisellä idea- ja toteutuskilpailulla. Arkkitehtuuri ja designmuseon showroom on puolestaan hiljattain avautunut väliaikainen tapahtuma- ja näyttelytila, joka on suunniteltu lähes kokonaan uudelleenkäytettyjä materiaaleja ja kalusteita hyödyntäen. 

Työpajatyöskentely toteutettiin seitsemän teemaryhmän voimin. Työskentelyssä ryhmät paneutuivat muun muassa siihen, millainen suunnitteluprosessi tukee kiertotalouden mukaista tilasuunnittelua, miten ratkaisuja voidaan perustella tilaajille, käyttäjille ja omistajille sekä miten suunnittelijat voivat rohkeammin tuoda esiin vaihtoehtoja, joissa säilyttäminen ja uudelleenkäyttö ovat ensisijaisia lähtökohtia. Ryhmät ideoivat ratkaisuja, jotka edistäisivät kiertotalouden mukaisia tilamuutoksia. Vierailun aikana tarkasteltiin myös rakennusten säilyttämiseen ja tulevaan käyttöön liittyviä mahdollisuuksia.

Työpajatyöskentelyä leirillä
Työpajatyöskentelyn apuna käytettiin post-it-lappuja, ja ryhmän lopputulos koottiin julisteelle, joka esiteltiin lopuksi muille osallistujille. Kuva: Sakari Röyskö 

Ryhmätyöskentelyn tuloksena nousi arvokkaita ideoita, visioita ja esityksiä. Vaikka ryhmät lähestyivät tilamuutoksia hieman eri näkökulmista, lähes kaikki ryhmät ehdottivat, että olemassa olevat rakennukset, tilat ja tuotteet tulisivat olla kaiken lähtökohta, ja uuteen turvaudutaan vain, jos olemassa oleva tila ei voi vastata muuttuneeseen tarpeeseen. Ryhmätyöskentelystä nousi esiin myös kielen merkitys eli se, miten asioista puhumme ja tarve uusille toimintamalleille, kuten valtakunnalliselle kiertotalouden alustalle. Tilaajat täytyisi saada vakuutettua kiertotalouden hyötyjen ja vaihtoehtoiskustannusten avulla, ja epätäydellisyyden ja epävarmuuden sietäminen kuuluvat kierotalouden mukaiseen suunnitteluprosessiin, mutta voivat tehdä lopputuloksesta kiinnostavamman.  

Osallistujat jakoivat ajatuksen siitä, että alaa voidaan muuttaa positiivisella vireellä ja nähdä mahdollisuuksia esteiden sijaan. Reimagine Spaces² osoitti, että on olemassa iso joukko, jotka ovat kiinnostuneita tilamuutosten kiertotaloudesta. Muutoksen ei tarvitse odottaa uusia keksintöjä, koska hyviä teknisiä ratkaisuja on jo olemassa. Toimintakulttuurin muutoksen ei myöskään tarvitse tapahtua sääntelyn ehdoilla, vaan erityisesti tarvitaan rohkeutta viedä asioita eteenpäin. Reimagine Spaces² -leirin kaltaiselle tapahtumalle olisi jatkossakin kysyntää, jotta asiantuntijat pääsevät tapaamaan muita alan ihmisiä ja jakamaan kokemuksiaan sekä saavat rohkeutta edistää kiertotaloutta omaan työssään. 

Tutustu lisää leirin materiaaleihin ja tunnelmaan

Leirin sisällöstä ja työpajaryhmien tuloksista on koottu yhteenveto Ethican ja kiertotalousklusterin voimin.

Leirin aikana esiteltiin lisää tilamuutoskohteita videoiden kautta. Mukana videoilla ovat Helsingin Päärautatieaseman kehityshanke, jonka myötä yleisölle on avautunut uusia tiloja asemalla sekä Way Herttoniemi ja Elm -ravintolat, jotka ovat suunniteltu mahdollisimman paljon uudelleenkäytettyjä materiaaleja ja kalusteita hyödyntäen.

Tapahtumasta on julkaistu animoituja hahmoja ja videokuvaa yhdistelevä tunnelmavideo. Tutustu lisää. 

Kaipaatko lisätietoa?

  • Noora Haavisto

  • Erityissuunnittelija
    Kiertotalousklusteri
    Helsingin kaupunki
    Business Helsinki, innovaatiopalvelut