Toimistotalon väliseinät valmistettiin vanhoista ikkunalaseista – hiilijalanjälki jäi puoleen
Helsingissä Kaikukatu 3:n peruskorjauksessa kokeiltiin, miten ehjänä purettuja ikkunaelementtejä voidaan hyödyntää uudelleen toimistotalon sisätiloissa. Tuloksena syntyi kestävät ja siirrettävät lasiväliseinät, joiden hiilijalanjälki oli vain puolet verrattuna uusiin vastaaviin seiniin.
Rakennusten peruskorjausten yhteydessä syntyy valtava määrä purkumateriaalia, josta suuri osa päätyy tyypillisesti jätteeksi. Helsingin Sörnäisissä sijaitsevan toimistorakennuksen peruskorjauksessa lähtökohtana oli purkamisen minimoiminen ja olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen, kun se oli ympäristön ja talouden kannalta perusteltua.
Kiinteistönomistaja Areim halusi peruskorjaushankkeessaan panostaa kestävään rakentamiseen ja kiertotalouteen. Siksi päädyttiin muun muassa innovatiiviseen väliseinäratkaisuun: julkisivusta puretut ikkunoiden eristyslasielementit hyödynnettiin toimiston sisätiloissa uusina lasiväliseininä.
”Halusimme mahdollisuuksien mukaa hyödyntää kohteessa jo olevia materiaaleja uusilla tavoilla ja aloimme tutkia, voisiko ikkunalasien uudelleenkäyttö sisälasiseinissä olla taloudellisesti neutraali tai jopa kannattava vaihtoehto – jolloin voitaisiin säästää sekä ympäristöä että kustannuksia”, Areim Ab:n Asset Manager Hanna Koskiahde kertoo.
Koeasennus vahvisti lasiseinien toimivuuden
Ikkunalaseista valmistettu uusi väliseinäelementti koeasennettiin toimistorakennukseen osana Helsingin kiertotalouden klusteriohjelman tukemaa kokeilua. Ohjelma tarjosi hankkeelle asiantuntijatukea ja rahoitusta.
Ensimmäisessä vaiheessa lasiseiniä asennettiin rakennuksen aulatilaan, neuvotteluhuoneisiin ja mallitilaan rakennuksen toiseen kerrokseen.
Kokeilun lopuksi tehdyn vertailun perusteella uudelleenkäytetyistä lasielementeistä kehitettyjen väliseinien kustannukset vastasivat uusien lasiseinien kustannuksia, mutta niiden hiilijalanjälki oli noin puolet pienempi. Vertailun teki seinät valmistanut helsinkiläinen InLook Oy.
Lokakuussa 2023 päättyneen kokeilun opit on koottu raporttiin, joka on tarkoitettu koko kiinteistö- ja rakennusalan käyttöön.
Lasielementtien käytettävyys ja turvallisuus keskiössä
Koska puretut ikkunoiden eristyslasielementit oli tarkoitettu alun perin julkisivukäyttöön, niiden soveltuvuus sisätiloihin vaati huolellista arviointia.
Käytettävyyttä tutkittiin jo hankesuunnitteluvaiheessa. Parikymmentä vuotta vanhat lasielementit eivät enää täyttäneet uusille ulkolaseille asetettuja teknisiä vaatimuksia ja standardeja, mutta sisäkäyttöön ne sopivat. Viranomaiset suhtautuivat kokeiluun alusta asti myönteisesti ja korostivat turvallisuusvaatimusten täyttymisen tärkeyttä.
Puretut lasielementit puhdistettiin ja käyttöturvallisuuden varmistamiseksi niihin asennettiin tarkoitukseen hyväksytty turvakalvo molemmin puolin. Rakenteiden ääneneristävyyttä arvioitiin akustiikkasuunnittelijan kanssa, ja Inlook testasi sen omassa äänilaboratoriossaan.
Ikkunaelementit asennettiin peruskorjaushankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelija Olla Architecturen suunnittelemiin ja Inlookin valmistamiin koivupuisiin kehyksiin. Koivu valittiin kestävyytensä ja ajattoman ulkonäkönsä vuoksi. Väliseinät suunniteltiin pitkäikäisiksi ja siirrettäviksi, jotta tilat mukautuvat muuttuviin tarpeisiin.
Kestävä rakentaminen luo arvoa
Mittavassa peruskorjauksessa uudistettiin rakennuksen vanhentunut talotekniikka, parannettiin energiatehokkuutta ja muokattiin tilat vastaamaan nykypäivän toimistotyön tarpeita.
Areim asetti kestävän rakentamisen ja ympäristöystävällisyyden hankkeen keskeisiksi tavoitteiksi jo suunnitteluvaiheessa, ja nämä periaatteet ohjasivat myös kiertotalousratkaisujen valintaa.
Kiertotalousratkaisujen toteutettavuutta arvioitiin hankesuunnitteluvaiheessa koepuruilla ja koetöillä. Lasiväliseinien ohella myös monet muut talon rakenteet saivat jatkoa elinkaarelleen: alakattosäleitä pintakäsiteltiin ja hyödynnettiin uudelleen, palo-ovien käyttöikää jatkettiin kunnostamalla ja julkisivusta purettuja messinki- ja kuparilevyjä käytetiin uudelleen uusitussa julkisivussa.
”Vanhempien rakennusten muuttaminen ympäristöystävällisemmiksi ei ole vain kuluerä, vaan energiatehokkuuden parantaminen myös kasvattaa niiden arvoa. Mitä enemmän käyttökelpoista materiaalia rakennuksessa on, sitä suurempi on myös potentiaali materiaalien uudelleenkäytössä ja siitä syntyvissä mahdollisissa kustannussäästöissä”, Hanna Koskiahde sanoo.