Helsingin Longinojalla tutkitaan vuollejokisimpukan esiintymistä eDNA-menetelmällä
Helsingin kaupungin ympäristönvalvonnassa ja maankäytön suunnittelussa on tärkeää kartoittaa pintavesien kemiallista ja ekologista laatua. Testaamme, voiko uudella menetelmällä tehostaa vesistöjen tutkimista ja tukea niiden monimuotoisuutta.
Vesi kimaltelee idyllisesti auringossa, ja ympärillä rehottaa kasvillisuutta. Tällä kertaa innovaation kokeilualustana toimii Longinoja, joka saa alkunsa Tattariharjun lähteiköstä ja laskee Malmin ja Savelan alueiden kautta Vantaanjokeen. Puro on yksi Helsingin tärkeimmistä taimenpuroista. Malmin lentokentän rakentaminen vaikuttaa myös Longinojan alueeseen, joten vesistö on nyt erityisen ajankohtainen.
Maankäytön suunnittelun ja ympäristönsuojelun tueksi Helsingin pienvesien ekologiaa ja monimuotoisuutta kartoitetaan muun muassa siniverkostoselvityksellä. Siniverkostoselvityksessä voidaan hyödyntää uudenlaista ympäristö-DNA- eli eDNA-menetelmää, jota on viime vuosina pilotoitu maailmanlaajuisesti muun muassa luonnon monimuotoisuuden kartoittamisessa, uhanalaisten lajien havaitsemisessa ja vieraslajien leviämisen tarkkailemisessa. Nyt tätä uutta menetelmää kokeillaan myös Helsingin Longinojalla. Testaamme helsinkiläisen SpringDNA:n eDNA-ratkaisua, joka avaa uusia mahdollisuuksia saada entistä tarkempaa tietoa nopeasti ja kustannustehokkaasti.
Testissä uhanalaisten simpukoiden eDNA-selvitys
— Uudella menetelmällä on tarkoitus selvittää, esiintyykö Longinojassa uhanalaista vuollejokisimpukkaa, kertoo Anni Korhonen, Helsingin kaupungin tutkija.
Vuollejokisimpukan DNA:ta yritetään havaita vesinäytteistä eDNA-analyysillä, jolla voi tutkia simpukan levinneisyyttä. Näytteitä otettiin heinäkuussa 2024, ja kokeilun ensimmäiset tulokset kuullaan syksyn aikana.
— On mielenkiintoista nähdä, soveltuuko uusi teknologia purojen eliöstökartoitukseen ja soveltuisiko menetelmä laajemminkin Helsingin pienvesissä käytettäväksi, sanoo Korhonen.
SpringDNA:n Pekka Heiskanen odottaa innolla kokeilun tuloksia:
— Ympäristö-DNA on globaalistikin ajankohtainen asia, joten on positiivista huomata, että myös Helsingin kaupunki on kiinnostunut testaamaan uusia innovaatioita aiheen parissa. Tutkimukset osoittavat uuden eDNA-menetelmän luotettavuuden, ja tavoitteenamme on tässä kokeilussa pystyä implementoimaan se mahdollisimman luotettavasti.
— Kokeilun aihepiiri on meille uusi ja kaupungin ympäristönsuojelulle erittäin tärkeä. Testbed Helsingin kokeilusta on hyötyä kaupungille, ja se tarjoaa samalla yritykselle mahdollisuuden tehokkaaseen testaamiseen ja tuotekehitykseen, lisää Mikko Martikka, rakennetun ympäristön kokeilujen erityissuunnittelija Business Helsingin innovaatiopalveluista.
