Vedenkulutuksen alamittaroinnin pilotti taklasi rohkeasti haasteita: tehokkaampaa huoltoa ja reilumpia vesilaskuja
Voiko vedenkulutusta mitata uusilla teknologioilla entistä tarkemmin samalla kiinteistöjen hallintaa parantaen? Testbed Helsingin kokeilussa selvitettiin, miten vedenkulutuksen alamittarointi voitaisiin toteuttaa vanhoissa kiinteistöissä.
Mittarointi- ja tiedonsiirtotekniikassa on vasta hiljattain otettu harppauksia kohti entistä kustannustehokkaampia ratkaisuja, joten vanhojen ja uusien kiinteistöjen vedenkulutusta mitataan hyvin eri tavoilla. Uudisrakennuksissa oletusarvona on, että vedenkulutusta mitataan käyttäjäkohtaisesti etäluettavilla mittareilla. Vanhoissa kiinteistöissä vedenkulutusta taas mitataan tyypillisesti yhdellä päävesimittarilla, jonka takana on useita eri vuokralaisia. Näin on myös useissa Helsingin kaupungin kiinteistöissä, esimerkiksi monitoimitaloissa, kauppahalleissa tai vanhoilla kartanoalueilla.
Tarve tarkemmalle vedenkulutuksen mittaamiselle on noussut esiin vuokralaisten kanssa käydyissä keskusteluissa jo vuosien ajan. Tähän asti kaupungin kiinteistöjen vedenkulutuksen seuranta on perustunut huoltohenkilön kuukausittaiseen mittarienlukuun sekä lukemien manuaaliseen raportointiin. Vedenkulutuksen alamittauksia on toteutettu satunnaisesti rakennusautomaatioon, mutta datapisteet ovat useasti vaikeasti tulkittavissa, koska yhteinen ohje alamittaroinnista on melko tuore.
– Vedenkulutuksen alamittaroinnin pilotti oli vastaus jo pitkään askarruttaneeseen pulmaan ja aitoon tarpeeseen. Päätimme selvittää vedenkulutuksen alamittaroinnin mahdollisia toteutustapoja ja soveltuvuutta kaupungin kohteisiin testaamalla markkinoilla olevia palveluita. Tavoitteenamme on testata vuoden ajan kolmea palveluntarjoajaa vähintään kolmessa pilottikohteessa, kertoo rakennetun ympäristön kokeilujen erityissuunnittelija Mikko Martikka Business Helsingistä.
Vedenkulutuksen alamittaroinnin avulla on mahdollista seurata vedenkulutusta käyttäjäkohtaisesti, jolloin laskutus on reilumpaa ja ohjaa vedenkulutuksen vähentämiseen. Vedenkulutuksen tuntitasoinen seuranta on tärkeää myös vesivuotojen tunnistamisessa. Kun mahdollinen vuoto huomataan lähes reaaliaikaisesti, voidaan ongelma korjata välittömästi ja säästyä mittavilta korjaustarpeilta ja kustannuksilta, joita talon rakenteiden vaurioitumisesta voisi seurata.
Innovatiivisia ratkaisuja ja laajaa yhteistyötä
– Kokeilu on ollut kolmelle yritykselle sysäys yhteistyöhön, ratkaisujen toimivuuden testaamiseen sekä tuotekehitykseen. Tässä on tehty yhteistyötä myös kaupungin usean eri yksikön kesken: Kaupunkiympäristön toimialan Ympäristö ja Energia-tiimi on ohjannut Kaupunkitilat Oy:n ja Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan kohteissa toteutettuja kokeiluja Business Helsingin innovaatiopalveluiden tuella. Kokeilun toteuttamisessa apuna oli talotekniikan opiskelija Katariina Koikkalainen, joka teki meille alan harjoittelijana opinnäytetyön, iloitsee Martikka.
Kamstrupin innovatiivista ratkaisua kokeillaan jo Hietalahden hallissa ja Smartvattenin sekä Aqua Io:n (nykyisin osa Smartvattenia) vastaavia ratkaisuja valmistellaan kokeiltavaksi Tuomarinkylän kartanon rakennuksissa. Yritykset toimittivat pilottikohteisiin alamittarit ja käyttöliittymät vuoden ajaksi, ja kaupunki vastasi mittarien asennuksista. Pilotti jatkuu kesään 2026 asti.
Rohkeasti kohti tarkempaa ja toimivampaa vedenkulutuksen mittaamista
Kokeilun yhteydessä Metropolian talotekniikan opiskelija Katariina Koikkalainen laati opinnäytetyön “Vedenkulutuksen seurannan kehittäminen alamittaroinnin avulla toimitila- ja palvelukiinteistöissä”. Miten vedenkulutuksen alamittarointi etäluettavia mittareita ja tiedonsiirron rajapintoja hyödyntäen olisi teknistaloudellisesti kannattavinta toteuttaa kaupungin omistamissa kiinteistöissä, joissa on useampi käyttäjä päävesimittarin takana?
– Aiheeseen uppoutuminen on ollut haastavaa, mutta palkitsevaa. Koska vanhoista kiinteistöistä ei ollut saatavilla ajantasaisia vesi- ja viemärikuvia, ei vanhoissa kiinteistöissä aina ollut helppo selvittää, miten jo asennetut vesiputket tarkalleen kulkevat. Tarkoituksena oli, että suuria (putki)muutostöitä ei tehdä vaan silloin mittaroinnin modernisointi kannattaa kustannussyistä hoitaa vasta perusparannuksen yhteydessä, kertoo Koikkalainen, ja jatkaa:
– Löysimme kuitenkin useita kokeiluun sopivia kohteita, ja ensimmäiset tulokset näyttävät lupaavilta. Tämä on ollut merkittävä askel kohti vuokralaisille reilumpaa vesilaskutusta sekä parempaa reagointia mahdollisiin vesivahinkojen uhkiin. Opinnäytetyöni on nyt valmis, mutta työni aiheen parissa jatkuu kaupungilla. On vielä paljon selvitettävää, mutta olemme oppineet paljon matkan varrella ja kehitämme vedenkulutuksen alamittarointia kaupungin kiinteistöissä jatkuvasti eteenpäin.
– Tämä kokeilu on ollut tärkeä sysäys parantaa valmiuksiamme modernisoida vedenkulutuksen mittaamista Helsingissä. Se luo pohjaa ohjeistukselle, jonka avulla vedenkulutuksen seuranta voidaan toteuttaa etäluentana ja vakiinnuttaa osaksi kiinteistöjen ylläpitoa ja uudisrakentamista. Vedenkulutuksen päämittauksissa ollaan siirtymässä laajemminkin etäluentaan. Esimerkiksi HSY:llä on parhaillaan käynnissä pilotti, jossa on mukana myös noin sadan kaupungin palvelukiinteistön päävesimittauksia, kertoo Veera Sevander, Helsingin kaupungin johtava energia-asiantuntija.
