KauKolaiset opintoretkellä Kööpenhaminassa

”Helsingin kaupunki on Kaupunkiympäristöt Kokeilualustana hyvinvointi-innovaatioille (KauKo) -hankkeen päätoteuttaja. Neljän hengen delegaatiomme, jossa oli lisäkseni Forum Virium Helsingin ja Laurea Ammattikorkeakoulun edustajia, pääsi ihastelemaan muun muassa maailmankuulua Superkilen-puistoa, keskustelemaan kaupunkikehittämisestä Kööpenhaminan teknisen yksikön kanssa sekä ihmettelemään voimalaitoksen yhteyteen rakennettua aktiviteettipuistoa.

Korkealentoista kaupunkisuunnittelua

Opintomatkan ensimmäiseksi vierailukohteeksi valikoitui itseoikeutetusti Kööpenhaminan kaupunkikehittämisen kruununjalokivi, Superkilen Park. Puisto on maineikkaiden arkkitehtitoimistojen BIG:n, Superflexin ja Topotek1:n yhteisprojekti, joka avattiin kaupunkilaisten käyttöön vuonna 2012. Puisto muodostaa putkimaisen, noin kilometrin mittaisen kevyen liikenteen väylän, joka leikkaa Nørrebron kaupunginosan kahtia. Nørrebro oli vielä 15 vuotta sitten jengirikollisuuden turmelema, mutta erilaiset kehitysprojektit, kuten Superkilen Park, ovat muuttaneet alueen trendikkääksi ”hipsterialueeksi”.

Puisto jakautuu karkeasti kolmeen eri alueeseen: ”Punaiseen toriin”, jota reunustavat kahvilat, urheiluhallit ja tapahtumalavat, ”mustaan markettiin”, joka edustaa puolestaan klassisempaa kaupunkimuotoilua suihkulähteineen ja puiston penkkeineen, ja lopuksi vielä ”vihreään puistoon”, jossa kaupunkilaiset voivat kuntoilla tai vaikka ulkoiluttaa koiraansa. Puistoa meille esitelleen Superflexin projektipäällikkö Bjørnstjerne Christiansenin mukaan alueen erikoisuus kulminoituu kuitenkin noin 60:een eri puolilta maailmaa tuotuihin jokapäiväisiin taideteoksiin. Alueelta löytyy muun muassa bussipysäkki Kazakstanista, suihkulähde Marokosta ja puiston penkki Brasiliasta. Bjørnstjerne kuvailikin aluetta maailmannäyttelyksi, jonka tarkoituksena on tuoda eri kulttuureja näytille paikallisille.

Superkilenistä suuntasimme kaupungin pohjoispuolella sijaitsevaan Nordhavnin kaupunginosaan. Nordhavnissa suomalaista delegaatiota ihmetytti parkkihallin katolle rakennettu kuntoilu- ja leikkialue Konditaget Luders. Nordhavnin asuinalue on rinnastettavissa Helsingin Kalasatamaan: nuori asuinalue, jossa fokus on laitettu tiiviiseen kaupunkirakentamiseen. Nordhavnissa tiiviiseen rakentamiseen ja maassa sijaitsevan tilan puutteeseen vastattiin innovatiivisesti hyödyntämällä parkkihallin kattoa, joka sijaitsee 24 metriä maanpinnan yläpuolella.

Puistosta löytyy kuntoilijalle monenmoista välinettä: on mahdollisuus harrastaa crossfitia, pomppia maahan upotetuilla trampoliineilla, potkia palloa panna-jalkapallokentällä, jonka lisäksi alueelta löytyy klassisempia kuntoilutelineitä. Konditaget Ludersista löytyy myös 60 metrin pituinen juoksusuora. Pienemmille lapsille on puolestaan suunnattu erilaiset leikkivälineet, kuten kiipeilyspiraali ja valikoima erilaisia keinuja.

Forum Viriumin projektipäällikkö Matti Hämäläinen oli vaikuttunut näkemästämme: ”Heti saavuttuamme kaupunkiin katse kohdistui kattojen rajoihin ja erityisesti siihen, miten tässä kaupungissa osataan, ja ennen kaikkea halutaan, hyödyntää rakennusten kattoja. Lähes jokaisen uudemman rakennuksen katolta löytyy vähintäänkin jotain vihreää. Osassa, kuten esimerkiksi Konditaget Ludersissa, on sitten katon hyödyntäminen viety vielä napsua pidemmälle. Kaupungistuminen tulee ohjaamaan tulevaisuudessakin ihmisvirtoja maalta kaupunkeihin ja tilan puute tulee tulevaisuudessa olemaan iso ongelma. Täällä asiaa on lähdetty taklaamaan kiitettävällä tavalla.”

Kaupunkirakentamista ihmiset edellä

Opintomatkan toinen päivä aloitettiin tapaamisella Kööpenhaminan teknisen ja ympäristöyksikön yhteyshenkilön kanssa. Saimme kattavan esityksen kaupungin urbaanin ympäristön pitkäjänteisestä kehitystyöstä aina 1900-luvun alkupuolelta nykypäivään saakka. Kuulimme muun muassa, kuinka kaupunki on panostanut valtavasti merellisen kokemuksen parantamiseen ja vesistöjensä vedenlaadun parantamiseen. Kun kaupungissa kulkee vesistöjen reunoja, ei voi olla huomaamatta lukuisia oleskelu- ja uimapaikkoja, joita kaupunkilaiset kansoittavat erityisesti koulu- ja työpäivien jälkeen.

Mielestäni tapaamisen parasta antia oli ehdottomasti kuulla Kööpenhaminan kaupunkirakentamisen ja -suunnittelun holistisesta näkökulmasta. He lähestyvät kaupunkikehittämistä kaduilla ja rakennusten välissä tapahtuva urbaanielämä, eli ihmiset edellä. Sen jälkeen suunnitteluprosessissa siirrytään konkreettiseen kaupunki- ja rakentamissuunnitteluun. Me Suomessa voisimme ottaa tästä oppia.

Tapaamisemme jälkeen suuntasimme kenties ennalta odotetuimpaan vierailukohteeseen, eli Copenhilliin. Copenhill on arkkitehtitoimisto BIG:n massiivinen projekti, jossa voimalaitoksen oheen on rakennettu aktiviteettipuisto, joka sisältää mm. ympärivuotisen laskettelurinteen, kuntoportaat ja ”vuoren huipulla” sijaitsevan näköalabaarin.

Laurean edustaja Laura Rinta-Jouppi pohti osuvasti: ”Jos kööpenhaminalaisesta kaupunkikehittämisestä kirjoitettaisiin kirja, niin etusivulla komeilisi Copenhillin kuva täysin oikeutetusti. Voimalaitoksen yhteyteen rakennettu laskettelukeskus symboloi tuota luovaa hulluutta, jota Kööpenhaminassa sovelletaan urbaaneiden alueiden innovoinnissa.”

Uusi kohtaa vanhan, vihreä kohtaa harmaan

Kokonaisuudessaan Kööpenhaminan reissu tarjosi hankkeemme toimijoille erittäin inspiroivia kohdevisiittejä, sekä äärimmäisen mielenkiintoisia kohtaamisia paikallisten kaupunkikehittäjien kanssa. Meitä jäi kiehtomaan ajatus, että kaupunki koostuu lähtökohtaisesti ihmisistä ja heidän välisestä kanssakäymisestään, jonka ympärille kaupunki rakentuu luontevasti. Kööpenhaminassa uusi kohtaa vanhan ja vihreä kohtaa harmaan erittäin luontevalla tavalla. KauKo-hankkeen näkökulmasta liikkuminen ja hyvinvointi näkyvät kaupunkikuvassa ilahduttavan paljon: meren ja vihreiden alueiden terveysvaikutukset on sulautettu osaksi kaupungin kehitysstrategiaa ja lyhyemmät matkat sujuvat luontevasti pyörällä kaupungin mainiota pyörätieverkostoa hyödyntäen.

Huomionarvoista onkin se, että retkikuntamme liikkui paikasta toiseen vain ja ainoastaan polkupyörillä. Minkään muun kulkumuodon käyttäminen ei tullut mieleenkään, sillä onhan kaupungin pyöräverkosto Amsterdamin ohella maailman kuuluisimpia. Kevyt liikenne on asetettu ykkösprioriteetiksi tieverkostoa suunniteltaessa, autot ja raskaampi kalusto tulevat vasta sen jälkeen.

Virkistävältä ja inspiroivalta reissulta saimme matkamuistoksi paljon ideoita innovatiivisen ja liikkuvamman Helsingin suunnitteluun. Kokemustemme pohjalta on innostavaa kehittää helsinkiläisten hyvinvointia edelleen.”