Paikallista hyvinvointia edistämässä datan avulla: Urban Wellbeing Lab
Helsingin kaupungin, Forum Virium Helsingin ja Laurea-ammattikorkeakoulun uudessa Euroopan unionin osarahoittamassa yhteishankkeessa Urban Wellbeing Labissa vahvistetaan elinkeinoelämälähtöistä TKI-toimintaa hyvinvoinnin alalla yhdessä kaupungin, kaupunkilaisten, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten kanssa.
Uuden näkökulman kaupunkiympäristön kokeilualustatoimintaan tuo paikallisen hyvinvointidatan tehokas hyödyntäminen sekä tiiviimpää yhteistyötä edistävät yhteiskehittämisprosessit. Tavoitteena on myös tuoda mukaan perinteisten terveysteknologiayritysten ohelle muiden alojen yrityksiä, joiden ratkaisut voivat olla mukana kehittämässä kaupunkilaisten hyvinvointia.
Ihmisen elinympäristö on yksi merkittävimmistä ja tutkituimmista hyvinvointitekijöistä. Urban Wellbeing Labin tavoitteena onkin kehittää kaupunkia, joka tukee kaupunkilaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Yrityksillä on tässä merkittävä rooli ja niillä onkin paljon hyödyntämätöntä potentiaalia vaikuttaa kaupunkilaisten hyvinvointiin.
— Urban Wellbeing Lab –hanke tarjoaa mielenkiintoisen työkalun yrityksille, jotka haluavat olla mukana kehittämässä helsinkiläistä kaupunkiympäristöä aktivoivammaksi ja hyvinvointia edistäväksi. Yritykset pääsevät osallistumaan kaikille avoimiin työpajoihin, seminaareihin ja verkostoitumistilaisuuksiin, ja voivat samalla kehittää liiketoimintaansa esimerkiksi rahoituksen, tekoälykehityksen ja palvelumuotoilun kautta monipuolisen asiantuntijajoukon tukemana, toteaa projektipäällikkö Roope Töllikkö.
Haussa monipuolisia toimijoita hyvinvointia edistämään
Kaksivuotisen hankkeen kokeilut toteutetaan osana Helsingin kaupungin kokeilualustatoimintaa (tuttavallisemmin Testbed), joka tarjoaa yrityksille mahdollisuuden testata innovaatioitaan aidossa kaupunkiympäristössä.
Ensimmäinen kokeiluhaku yrityksille aukeaa vuoden 2026 aikana, ja mukaan toivotaan monipuolisesti erilaisia kokeiluehdotuksia. Haussa on laaja skaala yrityksiä, joiden ei tarvitse lukeutua perinteisiin terveys- tai hyvinvointiteknologia-alan yrityksiin. Skaalaan kuuluvat yritykset, jotka kehittävät esimerkiksi seuraavanlaisia ratkaisuja:
- Älykkäät teknologiat ja sensoriratkaisut tilojen käytön, liikkumisen ja melun mittaamiseen
- Digitaaliset ja kokemukselliset palvelut, jotka rikastuttavat kaupunkiympäristöä
- Kaupunkitilan kehittäminen, kuten viherratkaisut, aktivointikonseptit ja yhteisöllisyyttä tukevat toiminnot sekä turvallisuutta tai viihtyisyyttä edistävät innovaatiot
- Liikkumiseen kannustavat ratkaisut, jotka houkuttelevat lähtemään liikkeelle ja viihtymään liikkeessä.
Hankkeen kokeilualustatoiminta toteutetaan Helsingin valikoiduilla, nopeasti kehittyvillä alueilla Postipuistossa ja Pasilassa, joissa kaupunkiympäristön hyvinvointiin kaivataan uusia ratkaisuja. Aluevalinnoissa painottuvat paikat, joissa asukkaiden arjen haasteet ovat näkyvissä ja joissa yhteisöt ovat valmiita osallistumaan kehittämiseen. Tavoitteena on testata vaikuttavia ratkaisuja siellä, missä niille on todellinen tarve.
Urban Wellbeing Lab rakentaa uudenlaista siltaa datan, innovaatioiden ja kaupunkiympäristön välille. Se tarjoaa yrityksille konkreettisen väylän kehittää ja testata hyvinvointiratkaisujaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Samalla kaupunki saa käyttöönsä vaikuttavuustyökaluja, joiden avulla voidaan kohdentaa toimenpiteet fiksusti ja parantaa arjen hyvinvointia.
Pysy kuulolla hankkeen seuraavista tilaisuuksista ja toimenpiteistä tällä sivulla: Urban Wellbeing Lab | Testbed Helsinki | Helsingin kaupunki
Kuviteltu kokeilu: Älypenkki, joka toi naapuruston yhteen
Urban Wellbeing Labin kokeilualustalle valittiin kokeilu, jossa kotimainen startup kehitti älypenkkejä kaupunkitilaan. Penkit mittasivat ilmanlaatua, melutasoa ja käyttöastetta, mutta niiden varsinainen taika piili yhteisöllisyydessä.
Penkit sijoitettiin Helsingin alueelle, jossa asukkaat kokivat yksinäisyyttä ja vähäistä yhteisöllisyyttä. Älypenkit kannustivat taukoliikuntaan ja tarjosivat digitaalisia sisältöjä, kuten paikallisia tapahtumavinkkejä ja mahdollisuuden jättää viestejä muille käyttäjille. Penkkien ympärille syntyi spontaanisti pieniä kohtaamisia, ja alueen asukkaat alkoivat järjestää omia yhteisötapahtumia penkkien läheisyydessä.
Kokeilun aikana kerätty data osoitti, että alueen melutaso laski, liikkuminen lisääntyi ja asukkaiden kokema hyvinvointi parani. Kaupunki sai konkreettista tietoa siitä, miten pienilläkin ratkaisuilla voidaan vaikuttaa arjen hyvinvointiin – kortteli kerrallaan.
