Ihmisvirtojen ymmärtämistä lentokentällä – kokeilun taustalla laaja innovaatioyhteistyö 

Helsinki-Vantaan lentokenttä on olennainen portti Suomen pääkaupunkiin. Vapaa-ajan matkailijat ja liikematkustajat tuovat mukanaan elinvoimaisuutta ja mahdollisesti myös investointeja, joista hyötyvät niin kaupunki kuin kaupunkilaisetkin.  

— Lentokenttäkokemus on liikematkustajan ensimmäinen ja viimeinen kosketus kaupunkiin. Vaikka vierailu Helsingissä olisi ollut muuten positiivinen, ruuhkainen tai sekava lentoaseman läpikulku voi jättää negatiivisen jälkimaun. Sujuva, miellyttävä ja hyvin organisoitu lentokenttäkokemus sen sijaan vahvistaa kaupungin houkuttelevuutta ja kannustaa matkailijoita palaamaan. Kaupungin imago rakentuu paitsi saapumisesta myös siitä, miten hyvästit jätetään, summaa Business Helsingin projektipäällikkö Osmo Mattila syitä sille, miksi kokeilu on tärkeä kaupungille. 

Helsinki-Vantaalla kokeillaan keväästä 2025 eteenpäin vuoden ajan sensoreita, jotka tallentavat anonyymisti ja reaaliaikaisesti ihmisten liikkeitä. Tilasta luotua digitaalista kaksosta analysoimalla voidaan ymmärtää paljon ihmisvirrasta, minkä avulla taas voi oppia välillisesti esimerkiksi tilojen käyttöasteesta ja toimivuudesta. 

— Nyt hankekumppanit kehittävät menetelmiä aineiston tehokkaaseen hyödyntämiseen, kertoo Mattila. 

Kokeilu on mittakaavaltaan merkittävä. Mukana rahoittamassa ovat Helsingin kaupungin lisäksi Kone, Granlund, Finnair, Haltian, Metatavu, Helsingin yliopisto ja Lapin yliopisto sekä Finavia. Flow Analytics vastaa kokeilun teknologiasta ja HT-Data asennuksista. Kokeilu liittyy myös Business Finlandin hankkeeseen Untangling People Flow. Vastaavaa teknologiaa on aiemmin testattu kanssamme Helsingissä muun muassa Esplanadin liikennemittauksissa.

 

Kokeilusta oppeja tuotekehitykseen 

Lentokenttä on monipuolinen kokeilualusta: siellä on paljon matkustajaliikennettä, työntekijöitä ja muita kävijöitä. Yrityksille avara ja vilkas kokeiluympäristö tarjoaa houkuttelevia mahdollisuuksia testata tuotteidensa toimivuutta, ja tutkijoille kokeilu on loistava tilaisuus luoda uutta tietoa. 

Jari Erämaa Flow Analyticsilta kertoo uudesta kokeiltavasta teknologiasta:  

— Mittauksemme perustuu LiDAR-teknologiaan, jota kutsutaan myös laserkeilaukseksi. Se mittaa etäisyyksiä infrapunalaserin avulla ja muodostaa kolmiulotteisen mallin ympäristöstä, jota kutsutaan pistepilveksi. Pistepilveä ei tallenneta minnekään, mutta tekoäly tunnistaa siitä kymmenen kertaa sekunnissa matkustajien sijainnit. Näin saadaan täysin anonyymi tieto siitä, miten matkustajat liikkuvat lähtöaulassa. Kerätty tieto tallennetaan pilvipalveluun, josta mukana olevat yritykset ja tutkimuslaitokset saavat reaaliaikaista dataa. Tämän datan avulla voidaan mallintaa ja ennustaa esimerkiksi jonotilanteita, käsittelyaikoja ja ihmisten käyttäytymistä eri alueilla. Dataa analysoimalla siitä voi tehdä myös mallinnuksia ja ennustuksia. Tämän ja muiden projektien avulla kehitämme teknologiaamme entistä paremmaksi.

Myös talotekniikan, tilojen käyttöasteen selvittämisen ja käytön suunnittelun kannalta kokeilu on merkittävä: 

— Meillä on kokemusta rakennusten digitaalisten kaksosten luomisesta, mikä on saanut meidät kiinnostumaan ihmisvirtojen mittaamisesta. Siitä voi välillisesti päätellä relevantteja asioita rakennusten käytöstä, esimerkiksi energiankulutuksen optimoinnista tai vedenkulutuksen asteesta. Tätä tietoa voi taas hyödyntää tilaratkaisujen ja talotekniikan suunnittelussa ja toteutuksessa, pohtii Heikki Ihasalo Granlundilta, ja jatkaa:

— Olemme suunnitelleet uuden lentokenttärakennuksen talotekniikan, joten saamme kokeilusta toivottavasti hyödyllistä palautetta!

Hisseistään globaalisti tunnettu Kone panostaa digitaalisiin kaksosiin ja ihmisvirtojen analysointiin. Heidän Station Twin -ratkaisuaan pilotoitiin Helsingin metroasemilla, ja kokeilu lentokentällä liittyy samaan aiheeseen:  

— Ihmisvirtojen digitaalinen kaksonen on yksi tärkeistä kehityshankkeistamme. Hanke kokeilun taustalla on erittäin kiinnostava ja uniikki mahdollisuus: siinä halutaan ymmärtää tarkasti ihmisten liikkumista keräämällä reaaliaikaista dataa ja muokkaamalla sitä arvokkaampaan muotoon. Ihmisten liikkumisen ymmärtämisellä taas on monia hyötyjä: esimerkiksi ihmisvirrat asemilla sujuvoituvat ja julkinen liikenne tulee houkuttelevammaksi, tai ymmärrämme ravintoloiden käyttöasteen ja ruokahävikit pienenevät – sitä voi tarkastella monesta eri näkökulmasta, kertoo Jari Karhu Koneelta, ja jatkaa:  

— Haluamme laajentaa ymmärrystämme ihmisvirroista hissien ulkopuolelle siihen, mitä koko rakennuksessa tai kaupungissa tapahtuu. Ihmisten liike voi nimittäin kertoa esimerkiksi siitä, ovatko hissit tai liukuportaat kunnossa ja optimaalisessa käytössä. Tuotekehitysyhteistyö on meille tämän kokeilun ytimessä. Meillä innovointi lähtee aina asiakkaan tarpeista, joten oikeiden loppukäyttäjien kanssa kokeileminen on meille arvokasta.

Innovaatioyhteistyö hyödyttää kaikkia 

Kokeilu on toteutettu laajassa innovaatioyhteistyössä, joka saa kaikilta mukana olevilta kiitosta. 

— On erittäin mielenkiintoista päästä tutustumaan kokeilussa eri yritysten tavoitteisiin ja siihen, miten erilaisia asioita jokainen yrittää ratkaista tietomme avulla, kertoo Erämaa.  

— Kokeilussa on ollut hienoa jakaa tietoa eri osapuolten kesken. Tulosten analysointi yhdessä tuo meillekin aivan uusia näkökulmia, kun teemme yhteistyötä muiden yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Olemme tykänneet tästä menetelmästä, Ihasalo kehuu. 

— Kokeilussa on mukana erittäin kiinnostavia partnereita, ja meille on syntynyt vahvaa yhteistyötä. Tämä on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus päästä oikeaan ympäristöön testaamaan ideoitamme. Osaamisen jakaminen ja apu kokeilun toteuttamisessa on ollut hienoa. Uskon, että kokeilusta on hyötyä myös tutkimukselle. Tämä on todellista innovointia, pohtii Karhu.   

Yliopistoille kokeilu on hyvä tilaisuus esimerkiksi kokeilla tekoälymallinnusta isoon datamäärään. 

— Tällä Business Finlandin hankkeella on muutamia tavoitteita: mukana olevien yritysten liiketoimintaa halutaan kasvattaa kokeilun tulosten ja siinä tehdyn yhteistyön avulla. Meille yliopistona on tärkeää, että tässä kokeillaan jotain uutta, mitä voimme hyödyntää tieteellisissä julkaisuissa ja tieteellisen tiedon tuottamisessa, kertoo Andrew Rebeiro-Hargrave Helsingin yliopistolta. 

— Tavoitteenamme on myös kasvattaa yhteistyötä yrityssektorin kanssa yhteiskehittämisessä ja innovaatioiden kehittämisessä. Hankkeessa mukana olevilla on hyvin erilaiset taustat; usein uuden ideointiin ja luomiseen tarvitaankin monialaista yhteistyötä, sanoo Pekka Pellinen Helsingin yliopistolta. 

Mitä kokeilun jälkeen sitten tapahtuu? 

— Nyt voidaan mitata, miten ihmiset ihan oikeasti käyttäytyvät ja kulkevat. Tämä tieto voidaan viedä takaisin tilojen suunnitteluun – oli kyseessä sitten viihtyisyys tai tilojenkäytön tehokkuus. Kokeilun oppeja voitaisiin hyödyntää jatkossa Helsingissä myös muiden ruuhkaisten ympäristöjen suunnittelussa tai esimerkiksi tapahtumien hallinnassa, kertoo Mattila.

Kuvat: Vesa Laitinen/Testbed Helsinki