”Nyt tilanne on sataprosenttisesti parempi” – oppimisympäristöjen tilahaasteita selvitettiin ja ratkaistiin innovatiivisesti
Miten oppimisympäristöt voisivat vastata paremmin oppijoiden ja henkilökunnan tarpeisiin? Pureuduimme erilaisiin tilahaasteisiin ja yhteiskehitimme ratkaisuja yritysten, päiväkotien ja koulujen kanssa.
Millainen on hyvä oppimisympäristö? Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan mukaan oppimisympäristön tarkoituksena on tarjota oppijoille turvallinen, innostava ja kannustava ympäristö, joka tukee oppimista ja auttaa oppijoita saavuttamaan tavoitteensa. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista.
Helsingissä on havahduttu tiloihin liittyviin haasteisiin varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Esimerkiksi avarat tilat eivät aina sovellu varhaiskasvatuskäyttöön parhaalla mahdollisella tavalla, ja niiden haasteita kuvailtiin Hopealaakson päiväkodissa näin: ”Melu ja hälinä kulkeutuvat tilan päästä päähän, ja eri alueiden sekoittuminen toisiinsa lisää lasten levottomuutta. Ympäristössä tapahtuu jatkuvasti erilaisia asioita: esimerkiksi aamupalalla istuvat lapset eivät malta keskittyä syömiseen, kun aivan viereisessä eteisessä juuri saapuneet kaverit riisuvat ulkovaatteita. Avoimessa tilassa lapsille on haastavaa hahmottaa oma ryhmätila, kun sitä ei ole mitenkään fyysisesti rajattu.” Kouluihin taas kaivataan hyvinvointia ja keskittymistä paremmin tukevia tiloja, joissa oppilaiden olisi mahdollista rauhoittua, tauottaa ja palautua päivän aikana.
Helsingin kaupunki kutsui yrityksiä tarjoamaan innovatiivisia ratkaisuja varhaiskasvatuksen yksiköiden avoimien tilojen jakamiseen sekä koulujen rauhoittumis- ja rentoutumistilojen kehittämiseen. Innovaatiohaasteissa etsimme käytännönläheisiä tapoja kehittää oppimisympäristöjä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Halusimme selvittää, millaiset ratkaisut palvelevat parhaiten erilaisia pedagogisia ja toiminnallisia tarpeita.
Tilojen jakaminen varhaiskasvatuksessa
Monissa varhaiskasvatuksen yksiköissä hyödynnetään avoimia oppimisympäristöjä, jotka palvelevat erilaisia toimintoja ja käyttäjäryhmiä päivän aikana. Kokeilimme erilaisia ratkaisuja, joilla avoimia tiloja voidaan rajata tarpeen mukaan: niiden tuli muun olla liikuteltavia mutta tarpeeksi tukevia pysymään paikallaan. Ratkaisut eristivät ääntä ja niiden piti olla turvallisia.
Kokeiluihin osallistuivat Hopealaakson ja Korennon päiväkodit, joissa kokeiltiin Niemen Tehtaiden, Into Conceptin ja TK-Teamin ratkaisuja.
Tyyntymisen ja rauhoittumisen tilat kouluissa
Kouluissa on kasvava tarve tarjota oppilaille ja henkilöstölle mahdollisuuksia rauhoittumiseen, tauottamiseen ja palautumiseen koulupäivän aikana. Kokeiluissa kehitettiin ja testattiin erilaisia rauhoittumisen ja tyyntymisen tiloja. Tavoitteena oli löytää helposti käyttöönotettavia ja vaikuttavia ratkaisuja koulujen arkeen.
Toivolan koulussa kokeiltiin tyyntymisen tilaa, joka on suunniteltu erityisesti aggressiivisen käytöksen tyynnyttämiseen. Tilassa panostettiin esimerkiksi aisteja rauhoittaviin olosuhteisiin ja turvalliseen ympäristöön.
Arabian peruskoulussa testattiin luokkahuoneen yhteydessä rauhoittumisen aluetta, jota oppilaat voivat käyttää itsesäätelyn tukena kesken opetuksen. Tavoitteena oli kokeilla, miten tällainen tila vaikuttaa oppilaiden keskittymiseen, jaksamiseen ja luokkahuoneen yleiseen ilmapiiriin.
Kouluissa kokeiltiin Into Conceptin, Naava Groupin ja EduAmbiencen sekä TUNTUn (ent. Kelosound) ja Di Interiorin ratkaisuja.
“Tuotekehitys lähti täysin laukalle”
– Meidän yrityksemme on istuskellut kokoushuoneissa miettimässä, miten tuotteitamme voisi optimoida päiväkotien käyttöön. Oli silmiä avaavaa päästä tutustumaan oppimisympäristöjen ongelmiin ja varhaiskasvattajien toiveisiin paikan päälle, minkä pohjalta lähdimme kehittämään ratkaisuja. Innostuimme tehtävästä niin, että tuotekehitys lähti täysin laukalle, naurahtaa Katri Niemi Niemen Tehtailta, ja jatkaa:
– Rakensimme tuotteestamme monikäyttöisen ja muunneltavan. Teknisten vaatimusten, kuten äänieristävyyden, lisäksi halusimme todella ottaa huomioon lasten näkökulman. Siispä kehittelimme tilanjakajamme yhteen versioon sisäänrakennetun majan, ja toiseen tehtiin miellyttävä lukunurkkaus.
Toivolan koulun varastohuoneen rauhoittavaksi metsäksi muuttanut TUNTU sai innovaatiohaasteesta varmuutta ja intoa tuotekehitykseen.
– Huomasimme, että osaamisellemme ja ideoillemme on todella suurta tarvetta, ja että ratkaisujemme kehittäminen kannattaa. Loimme koulun varastohuoneeseen tyynnyttävän Opinpolku-tilan: muun muassa pehmeä ruohomatto, läpi tilan vievä polku, rauhoittavan sävyiset seinät, pirteät sienijakkarat sekä ääntä resonoivat kivet, käpy ja lehti kutsuivat oppilaita rauhoittumaan ja rentoutumaan koulupäivän aikana, kuvailee Kirsi Ihalainen TUNTUlta.
Ylittyneitä odotuksia ja merkittäviä parannuksia
Monipuolisia oppimisympäristöjen tilakokeilujamme yhdisti todellinen ja paikoin lähes akuutti tarve kehittää tiloja oppijoiden arkeen sopivammaksi. Kokeiluissa kuultiin varhaiskasvatusyksiköiden ja koulujen henkilökunnan ja lasten toiveita kokeilujen alusta alkaen. Yritysten tarjoamia ratkaisuja yhteiskehitettiin kaikkia osapuolia hyödyttävillä tavoilla. Koulujen ja päiväkotien kokemukset ovat olleet poikkeuksetta erinomaisia.
– Saimme tyyntymisen tilastamme liikuttavan positiivista palautetta. Kokeilun avajaisissa oppilaat pitivät minulle puheen, jossa he kertoivat toivoneensa tällaista tilaa jo vuosia. Opinpolku ylitti oppilaiden odotukset. Herkistyin kuullessani, ettei koulun henkilökunta voisi enää kuvitella kouluarkea ilman luomaamme rauhoittumisen ja rentoutumisen tilaa. Myös tilastot osoittavat, että kokeilu oli menestys: väkivaltatilanteet Toivolan erityiskoulussa ovat kokeilujakson aikana puolittuneet vuoden takaisesta, kertoo Ihalainen.
– Paras saamamme palaute oli, kun kävimme päiväkodeissa vierailulla ja näimme, että lukunurkkauksessamme todella istui lapsia hymyssä suin rauhallisella lukutuokiolla. Visiomme oli käynyt toteen, muistelee Niemi.
Päiväkoti Korennon varajohtaja Anne Mollberg ja johtaja Tiina Marjoniemi iloitsevat:
– Oli ihanaa olla mukana kokeilussa! Meidän toiveemme ja tarpeemme otettiin ensiaskelista lähtien huomioon: saimme olla mukana tilanjakajien suunnittelussa ja päättää kohdat, joihin ne tuli asettaa. Nyt tilanne on sataprosenttisesti parempi.
Myös Arabian peruskoulun rauhoittumisen tila oli koulun oppilaille tärkeä:
– Yhteinen, kaikkia hyödyttävä ja entistä laadukkaampi oppimisympäristö on lisännyt oppilaissani vastuunkantoa omasta luokkatilasta sekä ylpeyttä omasta koulunkäynnistä. Olen huomannut, että oman toiminnan ohjauksessa on otettu valtavia harppauksia – oppilaat ovat oppineet tunnistamaan tarpeen työskennellä keskittyneesti, ja on tärkeää pystyä hakeutumaan rauhallisempaan tilaan, jos kokee sitä tarvitsevansa. Käytössämme ollut viherseinä on ollut oppilaille suorastaan pyhä, ja sitä on hoidettu rakkaudella yhdessä. Kokeilu sai minut ymmärtämään, miten iso merkitys oppimisympäristöllä on oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisessa, pohtii opettaja Henna Koskenlahti Arabian koulusta.
Oppimisympäristöjen erilaisten tilojen kehittämisen kokeilut olivat osa Jakamisella viisautta – yhteiskäyttöiset innovaatio- ja oppimisympäristöt (JAVIST) -hankkeen toimintaa. JAVIST tarjoaa yrityksille entistä tehokkaamman mahdollisuuden erilaisten palvelujen testaamisen ja kehittämiseen yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama. Hankkeen projektipäällikkö Marjo Kenttälä Business Helsingistä oli vaikuttunut kokeilujen tuloksista:
– Hyvän oppimisympäristön tulisi muodostaa pedagogisesti monipuolinen kokonaisuus, jossa voi oppia ja opettaa monenlaisilla tavoilla. Mielestäni olemme onnistuneesti kokeilleet erilaisia tapoja parantaa olemassa olevia oppimisympäristöjä. Kokeiluista ovat hyötyneet niin lapset ja nuoret kuin päiväkotien ja koulujen henkilökuntakin. Hankkeemme loppujulkaisuun kokoamme kokeilujen yleisesti hyödynnettävät tulokset. Niistä saa ottaa oppia oppimisympäristöjen suunnitteluun jatkossa, sanoo Kenttälä.
Näin rakennat käyttäjäystävällisen oppimisympäristön
- Oppimisympäristön täytyy tukea hyvinvointia. Selvitä tilan käyttäjien tarpeet ja toiveet ja kulje niitä kohti.
- Ota kaikki aistit huomioon. Moniaistiset tilat tekevät hyvinvoinnista kokonaisvaltaista. Voisiko tilan äänimaisemaan kuulua esimerkiksi rauhoittavia luonnon ääniä? Onko valaistus säädeltävissä eri tarpeisiin? Miltä tila tuntuu, millaisia materiaaleja kannattaa käyttää?
- Muunneltavuus lisää tilan käyttöarvoa ja kestävyyttä. Kalusteet ovat parhaassa tapauksessa helposti siirrettäviä ja monikäyttöisesti erilaisiin oppimistilanteisiin sopivia, mikä lisää tilojen joustavuutta.
- Yhteiskehittäminen ja käyttäjien positiiviset kokemukset vahvistavat tulosta. Käyttäjien osallistuminen suunnitteluun on välttämätöntä.
- Tee tilasta turvallinen ja käytännöllinen ja kiinnitä huomiota muotoiluun. Huomioi esimerkiksi puhdistettavuus, käytettävyys, kestävyys ja viihtyisyys.
- Materiaalit, värit ja luonto rauhoittavat. Pehmeys, rauhalliset ja yksiväriset ratkaisut rauhoittavat. Luonto kuvina vaikkapa tapetissa tai kankaalla sekä aidot kasvit lisäävät tilan miellyttävyyttä.
- Pesämäiset ratkaisut ovat erinomaisia tiloja rauhoittumiseen. Ne vähentävät aistikuormitusta ja lisäävät turvallisuuden tunnetta. Sopisiko tilaan esimerkiksi suojaisa ja yksityisyyttä tarjoava sohva, suljettava kapselimainen pulpetti, maja, jättinalle tai –tyynyt ja viltti?
Kokeilujen tuloksista julkaistaan raportit, joista löytyy lisää oppeja oppimisympäristöjen tarpeisiin vastaamisesta.
