Hamppu, olki ja savi avaavat uusia polkuja rakentamisen kiertotaloudessa

Kysyntäpohjaista kiertotaloutta 

Biopohjaiset rakennusmateriaalit ovat siirtymässä kokeiluista kohti laajempaa käyttöönottoa. Rakentamisen kiertotalouteen etsitään ratkaisuja, joissa yhdistyvät hiilensidonta, uusiutuvat luonnonvarat ja kiertotalouden periaatteet. Hamppukuidut, olkirakenteet ja savipohjaiset ratkaisut nousivat keskiöön asiantuntijapuheenvuoroissa, joissa tarkasteltiin, miten biopohjainen rakentaminen voidaan tuoda osaksi arkea Suomessa ja Euroopassa. 

Nick Boersma (Circulair Friesland) toi esiin Alankomaiden Frieslandin alueen pitkäjänteisen työn kiertotalouden edelläkävijänä. Alueen tavoitteena on nousta Euroopan kiertotalouden suunnannäyttäjäksi, ja rakentaminen on tunnistettu ratkaisevaksi toimialaksi sen suuren luonnonvarojen käytön vuoksi. Boersman mukaan kiertotalous ei voi perustua pelkästään materiaalien kierrättämiseen, jos ratkaisut eivät samanaikaisesti pienennä ympäristö- ja hiilijalanjälkeä. 

Frieslandissa muutos on rakennettu kysyntälähtöisesti. Julkiset toimijat ja sosiaalinen asuntotuotanto ovat toimineet suunnannäyttäjinä luomalla markkinoita kiertotalousratkaisuille. Näin kiertotalous on asemoitu alueelliseksi kehityskysymykseksi eikä yksittäisiksi hankkeiksi tai pilottikokeiluiksi. 

Boersma esitteli myös vuonna 2024 käynnistetyn hamppukuitudiilin, joka toimii konkreettisena esimerkkinä biopohjaisen arvoketjun luomisesta. Rakennusyrityksillä oli halua käyttää hamppupohjaisia materiaaleja, mutta tarjontaa ei vielä ollut riittävästi. Ratkaisuksi luotiin useaksi vuodeksi ulottuva sopimusmalli, jossa viljelijöille maksetaan lisäkorvausta hampun kasvattamisesta ja rakentamisen toimijat sitoutuvat materiaalin käyttöön. 

Diilin myötä sosiaalinen asuntotuotanto loi kysynnän hamppupohjaisille eristeille, ja rakennusyrityksille tarjottiin koulutusta niiden käyttöön. Ensimmäisessä vaiheessa noin tuhat asuntoa eristetään hamppupohjaisilla tuotteilla. Boersman mukaan ratkaisevassa roolissa on ollut riippumaton koordinaattori, joka varmistaa laadun, sertifioinnit, koulutuksen ja viestinnän samanaikaisen toteutumisen. 

Nick Boersma oli kertomassa Alankomaiden hamppudiilistä.

Hamppurakentamisen mahdollisuudet Suomessa 

Noora Norokytö (Turun ammattikorkeakoulu) tarkasteli hamppua Suomen näkökulmasta ja esitteli kotimaisia kehityshankkeita ja kokeiluja. Hamppua on hyödynnetty muun muassa eristeinä, puristuslevyinä sekä hamppukalkki- ja hamppusaviratkaisuissa. Materiaalin vahvuuksiksi nousevat hyvä soveltuvuus Suomen kasvuolosuhteisiin, tehokas hiilensidonta sekä suuri biomassatulos verrattuna metsiin. 

Perusteet hampun hyödyntämiselle ovat vahvat. Tästä on ihmiskunnalle hyötyä.

Norokytö korosti myös hampun maataloudellisia hyötyjä. Hamppu parantaa maaperän laatua, ei vaadi torjunta-aineita eikä erillistä kastelua ja sopii hyvin osaksi viljelykiertoa. Haasteina nähtiin kuitenkin kotimaisen jatkojalostuksen ja sertifioitujen tuotteiden puute sekä koko arvoketjun kehittämisen tarve pellolta rakennustyömaalle. 

Anna Hjelt ja Paul Lynch (Ecococon) esittelivät EcoCoconin toteuttamaa Malmön Hyllie-asuinhanketta, joka on 12-kerroksinen olkirakennus. Hankkeessa käytettiin teollisesti esivalmistettuja seinäelementtejä, jotka mahdollistavat nopean rakentamisen, matalat päästöt ja rakenteiden purettavuuden tulevaisuudessa. 

Hankkeessa haluttiin keskittyä asumisen laatuun, energiatehokkuuteen ja yhteisöllisyyteen sen sijaan, että olkea olisi korostettu markkinointiviestinnässä. Kokemus on osoittanut, että biopohjaiset ratkaisut eivät vähennä kohteiden houkuttelevuutta, vaan voivat toimia osana korkeatasoista ja kestävää rakentamista. 

Ilkka Törmä (Tommila Architechts) kertoi Puhdistamo-hankkeen konseptisuunnitelmasta, jossa vanha jätevedenpuhdistamo muokataan uuteen käyttöön. Hankkeessa yhdistetään olemassa olevien rakenteiden uudelleenkäyttö ja biomateriaalien hyödyntäminen, mikä on mahdollistanut merkittävät hiilipäästövähennykset verrattuna uudisrakentamiseen. 

Törmä korosti, että uudistava rakentaminen on aina paikkasidonnaista ja perustuu paikallisten toimijoiden yhteistyöhön. Rakennus ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan osa laajempaa arvoverkostoa, jossa materiaalivalinnat tukevat identiteettiä, muunneltavuutta ja pitkäikäisyyttä. 

Kaupungit biopohjaisen rakentamisen vauhdittajina 

Puheenvuoroja yhdisti näkemys kaupunkien ja julkisten toimijoiden keskeisestä roolista muutoksen mahdollistajina. Biopohjaisen rakentamisen ja kiertotalouden skaalaaminen edellyttää tilaajia, jotka uskaltavat kokeilla uusia materiaaleja kokonaisissa rakennuskohteissa ja seurata niiden toimivuutta käytännössä. 

Hamppu, olki ja savi eivät ole enää marginaalisia kokeiluja, vaan varteenotettavia vaihtoehtoja, joilla voidaan samanaikaisesti vähentää rakentamisen päästöjä, vahvistaa paikallisia arvoketjuja ja edistää kestävämpää kaupunkikehitystä. 

Tutustu tapahtuman esitysmateriaaleihin, jotka löytyvät tapahtumasivulta ohjelmaosiosta kunkin esityksen otsikon takaa.