Kokeilu osoitti digitaalisen alustan hyödyt ja konkretian tärkeyden rakennusosien uudelleenkäytössä
Kiertotalouden vieminen käytäntöön edellyttää innovatiivisia työkaluja ja tehokasta yhteistyötä. Suomalainen Spolia Design ja tanskalainen Zupply kokeilivat yhdessä digitaalista alustaa uudelleenkäytettävien rakennusmateriaalien kartoittamiseen yli 120-vuotiaan Lindström Talon kunnostuksessa.
Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö on olennainen askel kohti kestävämpää rakentamista. Digitaalinen alusta on hyvä apuväline tässä työssä, sillä se mahdollistaa rakennusosien ja materiaalien tehokkaan kartoittamisen sekä reaaliaikaisen tiedon jakamisen hankkeen osapuolten kesken. Näin se tukee myös kiertotalousinnovaatioiden kehittämistä.
Tanskalainen kiertotalouden ohjelmistoyhtiö Zupply ja suomalainen uudelleenkäytettyihin rakennusosiin erikoistunut konsulttiyritys Spolia Design yhdistivät digitaalisen lähestymistavan kiertotalouden käytännön ratkaisujen toteuttamiseen. Kokeilu toteutettiin Castellum Oy:n omistaman, Helsingin Lautatarhankadulla sijaitsevan Lindström Talon peruskorjauksen yhteydessä ja osana Helsingin kiertotalouden klusteriohjelman innovaatiohaastetta. Kokeilussa hyödynnettiin Zupplyn digitaalista alustaa ja Spolia Designin kiertotalouden asiantuntemusta.
Pilottihanke suomalaisessa rakentamisessa
Zupplyn alusta on jo laajasti käytössä rakennushankkeissa muun muassa Tanskassa ja muualla EU:ssa, mutta Suomessa sitä kokeiltiin nyt ensi kertaa.
”Halusimme testata todellisessa hankkeessa, miten digitaalinen alusta voi tehostaa kiertotalouden viemistä käytäntöön ja helpottaa tiedon jakamista eri osapuolten kesken. Saneeraus- ja purkukohteissa on paljon rahanarvoisia materiaaleja. Mitä aikaisemmin saamme kohteen rakennustuotteet ja irtaimiston visuaalisesti tarkasteltavaksi laajalle joukolle, sitä paremmin tietoa voidaan hyödyntää suunnittelussa”, Spolia Designin toinen perustaja Petri Salmi sanoo.
Kokeilussa uudelleenkäytettiin mahdollisimman paljon kohteen olemassa olevia materiaaleja. Kuva: Emilia Syväjärvi, Spolia.
Digitaalinen alusta varmistaa, että ajantasainen tieto on kaikkien osapuolten käytettävissä, mikä lisää prosessin tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä. Se myös toimii paikkana, jossa kuvia ja ajantasaista tuotetietoa voidaan säilyttää ja täydentää koko hankkeen ajan.
”Alustamme tuottaa laskelmia ja tietoa muun muassa hiilijalanjäljestä ja eri materiaalien soveltuvuudesta kiertotalouteen.Uskomme, että digitalisaatio ja tehokas tiedon jakaminen voivat parantaa ratkaisevasti materiaalien uudelleenkäyttöastetta rakennusalalla”, Zupplyn toimitusjohtaja Jose ”Pepe” Tavares sanoo.
Digitaaliset kaksoset avainasemassa
Lindström Talon peruskorjaushankkeessa Zupplyn digitaalinen alusta mahdollisti rakennusosien ja materiaalien kartoituksen tehokkaasti ja automatisaatiota hyödyntäen. Saneerattavasta tilasta luotiin 3D-kuvauksen ja -mallinnuksen avulla digitaalinen kaksonen, jonka avulla tilaa voitiin tarkastella visuaalisesti ja sen jälkeen tehdä suunnitelmia materiaalien uudelleenkäytöstä. Se helpotti myös tilasuunnittelua. Digitaalinen kaksonen luotiin uudelleen saneerauksen jälkeen kohteen ajantasaisten materiaalitietojen tallentamiseksi.
”Tekoäly ja automaatio tekevät prosessista skaalautuvan. Se on etu, kun kiertotalouden käytäntöjä halutaan monistaa moniin hankkeisiin”, Pepe Tavares sanoo.
Zupplyn alusta luo digitaalisen kaksosen tilasta ja inventoi eri materiaalit ja irtaimiston. Kuva: Pepe Tavares, Zupply.
Digitaalisen kaksosen lisäksi kohteessa laadittiin kiertotalousstrategia ja toteutettiin materiaalikartoitus, jonka tiedot jäivät käyttöön tuotetietopankkina. Digitaalisiin tuotekortteihin kirjattiin muun muassa rakennusosien määrät, materiaalitiedot sekä Spolia Designin tuottamat ohjeistukset rakennusosien irrottamiseen ja kunnostamiseen.
”Urakoitsijat käyttivät tuotekortteja ja suhtautuivat niihin positiivisesti. Saneeratessa on vähemmän yllätyksiä, kun joku on kurkannut jo rakenteisiin”, Petri Salmi kertoo.
Opeista manuaali koko rakennusalan käyttöön
Mitä kokeilu sitten opetti? Ainakin se näytti, että digitaalisessa ja reaalimaailmassa työskentelyn yhdistäminen voi onnistua.
Kokeilu myös osoitti, että kiertotaloushankkeiden aikataulua, roolitusta ja työnjakoa on tärkeää suunnitella ennakkoon. Muun muassa purkumateriaalin kunnostukseen, uusien käyttötarkoitusten suunnittelemiseen ja prototyyppien valmistamiseen on varattava aikaa.
Lindström Talon peruskorjaushanke ja kiertotalousprojekti toteutettiin rinnakkain, mikä toi tiettyjä haasteita aikatauluihin ja eri tavoitteiden yhteensovittamiseen.
Zupply ja Spolia Design kokosivat kokeilun opit manuaaliin, joka tarjoaa käytännön ohjeita kiertotalouden periaatteiden toteuttamiseen rakennusten korjaushankkeissa. Manuaali on tarkoitettu koko rakennusalan käyttöön.
”Kiertotaloudessa rohkeus kokeilla ja tarttua uusiin ratkaisuihin on tärkeää. Kiinteistönomistajien ja rakennuttajien on oltava avoimia uusille ehdotuksille ja valmiita investoimaan uusiin käytäntöihin. Uskon, että kiinteistönomistajatkin alkavat pikkuhiljaa nähdä uudelleenkäytettävän materiaalin arvon”, Petri Salmi sanoo.