Kitkarenkaiden käyttö vähentää katupölyn määrää, melua ja tienpintojen kulumista. Helsingin kaupungin tavoitteena on kasvattaa kitkarenkaiden osuus nykyisestä noin 30 prosentista 70 prosenttiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tavoitteen saavuttamiseksi on ensin kyettävä mittaamaan tarkasti nasta- ja kitkarenkaiden käyttäjien määriä.
Joulukuussa 2020 päättyneessä Oma ilmanlaatu-osallistavan budjetoinnin kokeilussa Vallilan asukkaat äänestivät autojen nastarenkaiden tunnistusjärjestelmän asentamisesta Mäkelänkadulle yhtenä Helsingin ilmanlaadun parantamiseen tähtäävänä toimenpiteenä.
Innofreaks Oy:n kehittämä älykäs ajoneuvojen rengastyyppien tunnistusjärjestelmä on asennettu Pyöräilystadionin kohdalle Mäkelänkatua helmikuussa. Innofreaks Oy:n järjestelmä koostuu ajoradan pintaan upotetuista piezo-anturikaapeleista sekä laitteistosta, joka analysoi ajoneuvojen renkaiden ääntä nasta- ja kitkarenkaiden tunnistamiseksi ja mittaamiseksi liikennevirrasta. Järjestelmä mahdollistaa myös muun muassa myös ajoneuvojen määrien ja ajonopeuksien mittaamisen. Ajoneuvojen kitka- ja nastarenkaiden osuuksien mittaaminen on Helsingissä aiemmin toteutettu pääosin korvalla kuuntelemalla sekä arvioimalla.
Innofreaks Oy:n Marko Raatikaisen mukaan on erittäin arvokasta, että Helsinki on käytännössä edistämässä sellaisten uusien innovaatioiden hyödyntämistä, joilla voidaan tukea kaupungin, sen asukkaiden sekä yritysten suuria ja pieniä valintoja, joilla osaltaan luodaan ekologisesti, terveydellisesti ja sosiaalisesti entistä kestävämpää Helsinkiä. Se mikä toimii Helsingissä on todennäköisesti muokattuna hyödynnettävissä myös muualla.
“Uniikki, koneoppimiseen pohjautuva laitteistomme on jo testattu sekä Muoniossa että Tapaninvainiolla. Mäkelänkadun korkea liikenneintensiteetti ja liikenteen monimuotoisuus tekee kohteesta sekä erityisen kiitollisen että haastavan. Tavoitteenamme on tuottaa päätöksentekoon korkealaatuista tilastotietoa ohjaamaan eri toimijoiden päätöksentekoa sekä saada oman kehitystyömme tueksi lisää ymmärrystä kaupunkiympäristön haasteista.”
HOPE-hankkeen projektipäällikön Jussi Kulonpalon mukaan ajoneuvojen kitka- ja nastarenkaiden osuuksien tarkka mittaaminen mahdollistaa kitkarenkaiden osuuden kasvattamiseen tähtäävien kaupungin toimenpiteiden paremman valmistelun ja toteutuksen mukaan lukien myös mahdolliset nastarengaskieltoalueet tulevaisuudessa. Kokeiluun liittyen Kaupunkiympäristön toimialalla on toteutettu syksyllä 2020 viestintäkampanja kitkarenkaiden käytön edistämiseksi osana kaupungin toimenpideohjelmaa, joka tähtää paikallisen ilmanlaadun parantamiseen sekä liikenteen melun hallintaan erityisesti vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilla. Järjestelmän kokeilujakso jatkuu vuoden 2021 loppuun. Tampereen yliopiston Terra-tutkimuslaitos asentaa maaliskuussa oman vastaavanlaisen järjestelmänsä Pakilaan toisena HOPE-hankkeen Oma ilmanlaatu-kokeiluna.
Katupöly on yksi Helsingin keskeisemmistä ilmanlaatuongelmista
Helsingin kantakaupungin ilmanlaatua heikentää erityisesti liikenteen katupöly. Liikenteellä ja sen tuottamilla päästöillä on paljon erilaisia haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Katupöly heikentää ilmanlaatua erityisesti kaupunkien vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla. Eniten katupölyn haittavaikutuksille altistuvat katukuiluissa liikkuvat ja niiden lähellä asuvat kaupunkilaiset. Erityisesti lapset ja iäkkäät ovat herkkiä haittavaikutuksille ja monet hengityselinsairauksista kärsivät reagoivat katupölyyn välittömästi. Tehokas tapa vähentää katupölyn määrää kaupunki-ilmassa on lisätä ajoneuvojen kitkarenkaiden käyttöä nastarenkaiden sijaan. Kitkarenkaat vähentävät myös tieliikenteen aiheuttamaa melua ja kuluttavat vähemmän katujen päällystettä. Helsingin tavoitteena on kasvattaa kitkarenkaiden osuutta kaupungin talviliikenteessä nykyisestä vajaasta 30 prosentista 70 prosenttiin seuraavan kymmenen vuoden aikana.
