“Someniska” vaivaa monia – HeadUp-sovelluksella parempaa ergonomiaa

Pää on etukenossa aiheuttaen painetta niskaan, hartioihin ja selän alueelle. Kuulostaako tutulta? Ergonomisesti huono etukumara asento on tyypillinen älylaitteita käytettäessä, ja ihmiset käyttävät älypuhelimia keskimäärin yli 30 tuntia viikossa. Niin sanottu someniska aiheuttaa huonoa ryhtiä, joka linkittyy muun muassa väsymykseen, uniongelmiin, ahdistukseen ja masennukseen. Rakenteellisten ongelmien lisäksi älypuhelimien liikakäytön oireita voivat olla keuhkokapasiteetin huononeminen, selkärangan kuluminen ja päänsärky.

Nuorten innovaatiohaastekilpailusta 2022 tuttu HeadUp-mobiilisovellus auttaa älylaitteen käyttäjää ergonomisen asennon löytämisessä. Sovelluksen kehittäjän Halimon ja Helsingin kaupungin Testbed-kokeilussa haluttiin ymmärtää, miten haitallista asentoa voisi tehokkaasti vähentää työikäisten keskuudessa. Tarkoituksena oli toteuttaa määrällinen kyselytutkimus ja laadullinen tutkimus fokusryhmän kanssa.

Sovelluksen prototyyppiä testasi 140 Helsingin kaupungin työntekijää. Testaajilta kysyttiin heidän suhtautumisestaan älypuhelinkäyttäytymiseensä sekä siihen liittyvään ergonomiaan. Kumara asento koettiin ongelmaksi: jopa 80% vastaajista oli miettinyt haluavansa olla vähemmän kumarassa asennossa älypuhelinta selatessaan, ja ainoastaan 10% koki onnistuneena korjaamaan asentoaan. Asentoa kommentoitiin esimerkiksi näin:

”Voi ojentautua, mutta kohta taas on kumarassa.”

”Huomaamattani painun lyttyyn.”

”Asentoa pystyy parantamaan, kun vaan muistaa tehdä sen.”

”Someniska” aiheutti vastaajissa huolta ja voimakkaitakin negatiivisia tunteita. Huolet liittyivät muun muassa konkreettisiin tuntemuksiin, kuten päänsärkyyn, sekä pelkoon omasta terveydestä ja kansanterveydellisestä vaikutuksesta. Kokeiluun osallistuneet ilmaisivat ajatuksiaan muun muassa näin:

”Tyhmää. Vuosien vaikutukset, jos ei muuta tapojaan.”

”Tulevien aikuisten ja vanhusten niskavaivat. Itsekin tuntee pitkittyneen älypuhelimen käytön väsyttävän niskaa yms.”

”Harmittaa omasta ja muiden puolesta. Huolestuttaa. Trendi ei ole todellakaan hyvä. On todella tärkeää nopeasti puuttua asiaan, koska monen kohdalla se on jo pitkällä ja varmaan kaikilla vähintään alkanut.”

Kokeilusta opittiin paljon

Testaajat saivat sovelluksen käyttöönsä, mutta palautteen kerääminen ja fokusryhmien muodostaminen ei onnistunut halutulla intensiteetillä, koska rekrytoiminen oli haastavaa. Käytännön kokeiluun ei tuntunut löytyvän aikaa ja energiaa. Ennaltaehkäisevien innovaatioiden tyypillinen ongelma onkin, että ihmiset eivät helposti yritä muuttaa käytöstään, koska ei ole pakko ja ongelman haitat eivät vielä ole omalla kohdalla vakavasti havaittavissa.

– On erittäin merkittävä, joskaan ei alkuperäisen suunnitelman mukainen löydös, että kysely herätti suurta kiinnostusta, mutta fokusryhmän rekrytoiminen osoittautui niin hankalaksi. Kokeilusta saimme vahvan näytön sille, että ongelma on olemassa ja siihen täytyy löytää ratkaisu. Saimme myös aihioita ratkaisun kehitykselle sekä ymmärrystä siitä, mitä kuluttajat voisivat kaivata sovellukselta: ratkaisun on oltava erinomaisen helppo ja aidosti arvoa tuottava. Etenemme testaamisessa asiakaskeskeisellä sovelluskehittämisellä, summaa Abadha Kamula, Halimon perustaja, ja jatkaa:

– Kokeilun pohjalta HeadUp-sovellusta kehitetään muun muassa pelillistävillä sisällöillä sekä aktivoivilla elementeillä, kuten venyttely- ja kehonhuolto-ohjeilla, vuoropuhelulla ja kannustimilla.

– Kokeilu oli merkityksellinen. Kasvavaa kansanterveydellistä ongelmaa lähdettiin taklaamaan täysin uudella ja innovatiivisella teknologialla. Henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin panostettiin ja samalla autettiin yritystä eteenpäin liiketoimintansa kehittämisprosessissa, kokeilusta vastaava innovaatioagentti Roope Töllikkö iloitsee.

– Kun tuotekehitys on saatettu loppuun, tuote on tarkoitus laittaa markkinoille, Töllikkö kertoo.

Kuva: N2 Albiino, Matti Pyykkö/Helsinki Partners