Rakennusteollisuus kirittää kiertotaloutta – Lauttasaaren Vattuniemen purkukiinteistöistä esimerkkejä alalle
Suomessa syntyy rakennus- ja purkujätettä ympäristöministeriön arvion mukaan noin 1,6 miljoonaa tonnia vuodessa. EU:n jätedirektiivin mukaan 70 prosenttia tästä pitäisi saada hyötykäyttöön, mutta Motivan arvion mukaan toistaiseksi hyödynnettyä saadaan vasta noin puolet. Siinä syy edistää rakentamisen kiertotaloutta yhdessä luonnonvarojen säästämisen sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon hidastamisen lisäksi. Rakentamisen kiertotaloutta tavoitellaan myös Helsingin kaupungin käynnistämässä kiertotalouden klusteriohjelmassa.
Yhtä klusterin konkreettisista esimerkeistä toteutetaan parhaillaan kehityshankkeena Lauttasaaressa Vattuniemessä, jossa ryhdytään purkamaan 16 lähinnä toimistokäytössä ollutta huonokuntoista kiinteistöä. Ne ovat yksityisten yritysten omistuksessa. Tarkoituksena on, että purettavasta materiaalista mahdollisimman paljon päästäisiin hyödyntämään rakentamisessa, mieluusti sellaisenaan.
“Purettavissa kiinteistöissä voi olla paljon samantyyppisiä materiaaleja. Selvitämme, voidaanko materiaalivirtoja yhdistelemällä saada materiaaleja paremmin hyötykäyttöön. Tunnistamme myös mahdollisuuksia tarjota hyötykäyttöä helpottavia palveluja yhteisesti alueen kiinteistöille”, kertoo johtava asiantuntija Paula Eskola hanketta koordinoivasta Motivasta.
Koko rakentamisen ketju mukana
Skanska on yksi alueen toimijoista ja hankkeen osallistujista. Skanska Kotien maanhankintapäällikkö Teemu Kärkäs pitää tärkeänä, että Vattuniemessä alan toimijat pääsevät kehittämään osaamistaan ja tunnistamaan kiertotalouden mahdollisuuksia, joita ei välttämättä vielä edes tiedetä.
“Kun saamme kaikki 16 kiinteistön materiaalivirrat yhteen, ne ovat helpommin hyödynnettävissä. Erikoisjakeille voi samalla löytyä uutta bisnestä”, Kärkäs sanoo.
Skanska kertoo oman kohteensa olevan mitä suuremmassa määrin koelaboratorio sekä tilaisuus saada uusia yhteistyökumppaneita ja verkostoitua.
Myös SATOn hankekehityspäällikkö Kirsi Ojala korostaa yhteistyön merkitystä. Vattuniemen hankkeessa on mukana koko ketju: purkajat, logistiikka, suunnittelijat, rakennuttajat ja viranomaiset.
“Kaikkia tarvitaan miettimään ja kehittämään kiertotaloutta yhdessä”, Ojala huomauttaa.
Hänen mielestään on tärkeää, että hankkeen aikana päästään näkemään, millaisia hyötyjä kiertotalous tuo.
“Emme ole mukana vain tekemisen vuoksi tai harrastamassa. Meidän kaikkien pitää nähdä, miten voimme hyötyä ja mitä voimme saavuttaa.”
Saman allekirjoittaa myös Hartelan kehityspäällikkö Emma Sallinen. Hän on huomannut, että yhteydenpito kiertotalouden ympärillä on parin viime vuoden aikana lisääntynyt. Kaupungin kiertotalousklusteria kuitenkin tarvitaan tilannetta vauhdittamaan.
“Kaikilla pitää olla sama maali. Muuten emme saa alaa muuttumaan.”
Emma Sallinen, Hartela
Datasta yhä enemmän apua
Helsingin kaupungin kiertotalousklusteri keskittyy nyt erityisesti rakentamisen kiertotalouden edistämiseen. Tavoitteena on samalla edistää kiertotalouden mukaista liiketoimintaa. Suurena apuna on data: tiedot purkumateriaaleista kootaan yhteiselle digitaaliselle alustalle.
Lähes kaikki Vattuniemen hankkeessa mukana olevat toimijat ovat tähän mennessä toimittaneet purkukartoitukset, siis selvitykset siitä, minkä verran ja mitäkin purkumateriaalia kustakin kohteesta on syntymässä. Purkukartoituksista tullutta dataa on tähän mennessä ehditty jo analysoida ja yhtenäistää.
Motivan asiantuntija Aki Finér kertoo, että datan keruu on hankkeessa keskeisessä osassa. Tietoa on välitetty osallistujille useissa tilaisuuksissa ja sitä on koostettu yhteiselle alustalle. Aiemmin on huomattu, että purkukohteiden materiaalien hyödyntämistä hidastavat muun muassa kohtaanto-ongelmat: tieto tulevasta sekä saatavilla olevasta materiaalista ei tavoita oikeita toimijoita tai tieto tulee liian myöhään.
Kun tieto saadaan kootusti yhteiselle alustalle ja hyvissä ajoin ennen varsinaista purkua, purkumateriaalit voidaan ottaa huomioon uutta rakentamista suunniteltaessa tai löytää materiaaleille vastaanottajat esimerkiksi rakennustuoteteollisuudesta.
“Olemme parhaillaan sparrausvaiheessa, ja toimijoiden kanssa keskustellaan heidän tavoitteistaan purkuhankkeissa.”
Aki Finér, Motiva
Vattuniemen hankkeessa iso etu on myös purettavien kohteiden laajuus. Eri materiaaleja on tulossa jättimäisiä määriä. Pelkästään betonia on arvioitu syntyvän 170 000 tonnia. Sen paino vastaa noin 3 400:a kuorma-autoa.
Hankkeen aikana on tarkoitus selvittää, minkä verran tietojen hallinnasta, analysoinnista ja datan jakamisesta on hyötyä eri toimijoille.
Uuteen käyttöön jopa samalla tontilla
Purkukartoituksia analysoinut ja sparrauksia vetänyt A-Insinöörien Elli Kinnunen kertoo, että kevään aikana selvitetään yhdessä mukana olevien toimijoiden kanssa, mitä kunkin kiertotaloustavoitteet tarkoittavat käytännössä: jos tarkoitus on esimerkiksi hyödyntää 90 prosenttia purkumateriaalista, selvitetään, mitä 90 prosenttiin sisällytetään ja miten tämä on mahdollista toteuttaa.
Purettavista kiinteistöistä on tulossa betonin lisäksi muun muassa puuta. Hankkeen aikana on tarkoitus selvittää, miten nämä materiaalit voisi saada järkevästi uusiokäyttöön lähialueilla, jopa samalla tontilla.
Kaikkia kohteita ei pureta samaan aikaan. Tieto kulloinkin tulevasta materiaalista viedään digitaalisen alustan aikajanalle uudiskohteita aloittavia toimijoita varten. Materiaalista viestitään myös muille alalla toimiville purkumateriaalien käyttäjille.
“Tarkoitus on tunnistaa kunkin osallistujan tärkeät yhteistyökumppanit, sidosryhmät ja viranomaiset. Kiertotalousklusterilla on tätä varten kattavat verkostot.”
Elli Kinnunen, A-Insinöörit
Toimijoita on tarkoitus sparrata ensi syksynä esipurun suunnittelussa ja toteutuksessa, mikäli tämä sopii heidän aikatauluihinsa.
Motivan Eskola huomauttaa, että on oleellista saada eri osat talteen esipurun aikana. Esipurussa irrotetaan osat, jotka voidaan hyödyntää sellaisenaan, toisin sanoen vaikkapa kalusteet, sähkölaiteet, ovet ja ikkunat. Siitä jatketaan pintarakenteisiin, kuten kipsilevyihin ja lattiamateriaaleihin. Myös betonielementit voisivat olla hyödynnettävissä uudelleen.
Hyödyt tuntuvat vastuullisuudessa
Huolellinen purkukartoituksen suunnittelu ja toteutus on aikaa vievä prosessi. Myös varsinainen purkaminen on hitaampaa, kun eri materiaaleja irrotetaan huolellisesti uutta käyttöä varten.
Skanskan Kärkäs sanoo, että mitä hienojakoisemmin puretaan, sitä kalliimpaa työ on.
“Hyödyt nähdään vastuullisuuden puolella, ja samalla saamme tärkeää kokemusta kiertotalousratkaisuista tulevia rakennushankkeita varten.”
A-Insinöörien Kinnunen seuraa kiinnostuneena pistettä, missä ympäristövastuullisuus ja euro kohtaavat.
“Kuinka paljon ilmastoa arvostetaan eurojen kustannuksella? Ehkäpä on mahdollista löytää leikkauspiste, jossa ilmastoarvostus ei maksakaan enempää”, hän pohtii.
Motivan Paula Eskola huomauttaa, että kun kiertotalous rakentamisessa etenee, uudelleenkäyttö tehostuu ja volyymit kasvavat. Purkumateriaaleja opitaan uudella tavalla arvostamaan, eikä suunnitelmallinen purkaminen olekaan enää tavanomaista kalliimpaa. Samalla kiertotaloudesta tulee yhä kannattavampaa.
Ulkorakennuksiin ja varastoihin
Täysin uusi juttu kiertotalous ei rakennusalalla suinkaan ole, ja ainakin kaikilla vastuullisilla toimijoilla on kestävyyden tavoitteita. Sekajätteeseen menee yhä vähemmän purkujätettä – osin myös sen vuoksi, että siitä joutuu maksamaan.
Hartelan Sallinen pohtii, että mikäli alalla ei oteta huomioon ilmastoasioita ja kestävyyttä yleensäkin, on yhä isompi riski pudota pelistä pois. Alalla on jo aiemmin järjestetty purkukiinteistöjen popup-tapahtumia, jolloin kuka tahansa on voinut tulla paikan päälle etsimään vaikkapa kalusteita, valaisimia tai sisäovia – ja saamaan ne hyvin halvalla.
Hartelalla on Vattuniemessä Heikkiläntiellä tontti ja kiinteistöt yhdessä Auratumin kanssa. Hartelan tarkoitus on purkaa vanhat sekä suunnitella ja rakentaa itse uudet kiinteistöt.
“Etumme on, että meillä on samassa talossa suunnittelunohjaus ja tuotanto. Vielä emme tiedä, mitä purkumateriaaleja pystymme hyödyntämään suoraan uusissa kiinteistöissä”, Sallinen kertoo.
SATOlla on puolestaan tavoitteena käyttää purkumateriaaleja pihan ulkorakennuksissa. Ojala kertoo yrityksen aikovan selvittää, voisiko ikkunoita ja betonielementtejä tai vanhan sisäänkäyntikatoksen rakenteita hyödyntää esimerkiksi ulkovälinevaraston rakentamisessa.
Vattuniemen hankkeessa on mukana myös vuokrattavaa toimitilaa tarjoava JMB. Yhtiön toimitusjohtaja Joachim Berner kertoo, että JMB:n tarkoituksena on etsiä teollisuustontti, jossa uusien kiinteistöjen esirakentamisessa olisi mahdollista hyödyntää Vattuniemen purkumateriaaleja.
“Tarkoitus on selvittää, jos jopa kantavia rakenneosia olisi mahdollista hyödyntää tulevassa rakentamisessa.”
JMB:n Joachim Berner on hyvillään, että hankkeen aikana on mahdollista päästä edistämään kiertotaloutta. Hänen mielestään materiaalien kierrätys alkaa olla melko hyvällä mallilla. Sen sijaan käytettyjen rakennusosien ja laitteiden hyödyntäminen sellaisenaan vaatii kehittämistä.
JMB on palkkaamassa vastuuihmisen, joka alkaa viedä asiaa eteenpäin ja suunnitella varsinaista hankkeen toteutusta yhtiön osalta. Vielä ei tiedetä, mihin kaikkeen Vattuniemen hanke voi johtaa.
“Kyseessä on joka tapauksessa ison mittakaavan asioita.”
Keskustelut kelpoisuudesta käynnissä
Yksi toistaiseksi avoin kysymys on purkumateriaalien kelpoisuus: voidaanko niitä turvallisuusstandardien mukaisesti hyödyntää uusissa rakennuksissa sellaisenaan?
Tätä koskevasta laista on erilaisia tulkintoja, joista käydään parhaillaan keskusteluja. Toistaiseksi Tukes on ottanut asiassa tiukan linjan.
A-Insinöörien Kinnunen huomauttaa, että purkumateriaaleja hyödynnettäessä on itsestään selvää toimia rakentamisen laadusta ja turvallisuudesta tinkimättä, mikä koskee niin sisäilmaa kuin vaikkapa paloturvallisuutta.
Lupaava alku
SATOn Ojala sanoo, että kiertotalouden kiihdyttämiseksi alalla on osattava kääntää ajattelu uuteen asentoon. Sato omistaa noin 27 000 asuntoa. Peruskorjauksista valmistui viime vuonna yhteensä 354 ja rakenteilla oli 1 100 vuokra-asuntoa.
Hän huomauttaa, että alalla on opittava tekemään asioita riittävän varhaisessa vaiheessa. Purkamisen suunnitteluun on varattava aikaa.
“Nyt pääsemme harjoittelemaan, ja kun toimimme näin kerran ja vielä toisenkin, opimme. Yksin tällainen harjoitus olisi hankala toteuttaa, mutta samassa imussa muiden toimijoiden kanssa harjoittelu helpottuu.”
Kirsi Ojala, SATO
Ojala on toiveikas. Alku on ollut hyvä, ja kokonaisuus on alkanut rakentua pala kerrallaan. Alalla ymmärretään jo, että kaikki muu paitsi kaatopaikka on hyvä purkujätteen sijoituskohde.
Hän toivoo, että myös asukkaat alkavat nähdä uudelleen käytetyn materiaalin, esimerkiksi hyväkuntoisen käytetyn rakennusosan, arvona – ja ymmärtävät, että kyse on luonnonvarojen säästämisestä eikä tarpeesta pihistellä materiaalien käytössä.
Muutosehdotus lautakuntaan tämän vuoden aikana
Vattuniemen keskuksen asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä syksyllä 2021 mielipiteiden ja kannanottojen keräämistä varten. Asemakaavan muutosehdotus oli puolestaan kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä marraskuussa.
Asemakaava oli virallisesti nähtävillä vuodenvaihteessa.
“Kaavaa valmistellaan parhaillaan kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyä varten muistutusten ja lausuntojen perusteella. Tavoitteena on esitellä tarkistettu ehdotus lautakunnalle tämän vuoden aikana”, kertoo arkkitehti Paula Kinnunen.
“Kaavan ympäristötavoitteisiin ja keinoihin niiden saavuttamiseksi suhtaudutaan palautteessa poikkeuksetta positiivisesti.”
Paula Kinnunen, Helsingin kaupunki
“Mikäli lautakunta hyväksyy asemakaavan muutoksen tarkistetun ehdotuksen ja jos sen jälkeen käytävät maankäyttöneuvottelut kiinteistönomistajien kanssa on saatu päätökseen, kaava etenee kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn. Kaava vahvistetaan, mikäli siitä ei valiteta.”
Kaavasta on tullut sekä positiivista että negatiivista palautetta asukkailta ja muilta osallisilta.
Iso bisnespotentiaali
Vattuniemen hankkeesta on tarkoitus synnyttää toimintamalli, jota voidaan soveltaa muissakin purkukohteissa. Projektipäällikkö Mira Jarkko Helsingin kaupungilta iloitsee mukaan lähteneiden yritysten esimerkillisestä toiminnasta ja kiinnostuksesta esimerkiksi rakennusosien uudelleenkäyttöön.
“Kaupungilla on kiertotalouden tiekartta, ja olemme tiukentaneet hiilineutraaliuden tavoitteita. Neitseellisen luonnonvarojen kulutus on saatava pienenemään, ja jotta tähän päästään, tarvitsemme kaikki mukaan.”
Mira Jarkko, Helsingin kaupunki
Kaupunki on rahoittanut hanketta erillismäärärahalla. Taustalla on usko siihen, että rakentamisen kiertotaloudella on iso liiketoiminnan potentiaali.
“Toivomme, että kaupunki saa myös kansainvälistä näkyvyyttä ja vahvistusta kiertotalouden kaupunkina. Viitteitä tästä on, sillä pyyntöjä tulla kertomaan teemasta tulee yhä useammin.”
Kuvat: Kari Ylitalo ja Ilkka Ranta-aho
Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma tuo toimijat yhteen edistämään yhdessä rakennusmateriaalien ja -osien kierrätystä ja saatavuutta. Haluaisiko yrityksesi tai organisaatiosi osallistua klusterin toimintaan? Ilmoittaudu mukaan tai ole yhteydessä asiantuntijoihimme!
