Tietoa, kannustimia ja yhteisiä pelisääntöjä: mitä rakentamisen kiertotalous tarvitsee juuri nyt?
Rakentamisen kiertotalouden asiantuntijat kokoontuivat Helsinkiin 25.-26.8. jakamaan oppeja, kokemuksia ja ratkaisuehdotuksia kiertotalouden edistämiseksi. Teemapäivien aikana koottiin lista toimista, joiden avulla kiertotalouden mukaisesta rakentamisesta voitaisiin tehdä Suomessa nykyistä sujuvampaa ja kustannustehokkaampaa.
Elokuun lopussa EU:n osarahoittamat Kiertotalot- ja RAKEL-hanke yhdessä Helsingin kiertotalousklusterin kanssa järjestivät teemapäivät rakentamisen kiertotalouden asiantuntijoille. Kaksipäiväisessä tapahtumassa asiantuntijat eri puolilta Suomea pääsivät tutustumaan toisiinsa sekä kiinnostaviin kiertotalouden kohteisiin pääkaupunkiseudulla. Päivien aikana osallistujat jakoivat kokemuksiaan ja osallistuivat konkreettisia haasteita käsitteleviin työpajoihin.
Vierailevat asiantuntijat edustivat monipuolisesti julkista sektoria, tki-organisaatioita sekä yrityksiä. Tapahtumassa kuultiin, millaista työtä rakentamisen kiertotalouden edistämiseksi tehdään eri puolilla Suomea, millaisia hankkeita on käynnissä ja miten maantieteellinen sijainti vaikuttaa kiertotalouden mahdollisuuksiin.
Asiantuntijat peräänkuuluttavat yhteistä tietopankkia
Business Helsingin tiloissa järjestetyissä työpajoissa osallistujat pääsivät pohtimaan ratkaisuehdotuksia rakentamisen kiertotalouden haasteisiin. Työpajojen teemoina olivat tyhjilleen jäävien tilojen tulevaisuus, ehjänä purkamisen ja rakennustuotteiden uudelleenkäytön vakiinnuttaminen osaksi rakentamisen käytäntöjä sekä se, kuinka pilotoinneista voidaan siirtyä kohti laajempaa käyttöönottoa sekä osaksi hankintoja. Työpajoissa keskustelu keskittyi erityisesti niihin rakenteellisiin haasteisiin, jotka hidastavat kiertotalouden yleistymistä Suomessa.
Teemojen joukosta esiin nousi tiedon pirstaloituminen eri hankkeiden ja toimijoiden välillä. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että kiertotalouden edistäminen edellyttää yhteisiä tiedonjakamisen prosesseja. Työpajoissa korostui tarve yhteiselle kiertotalouden kotipesälle, joka kokoaisi alan toimijoita sekä tietoa yhdelle alustalle. Tiedon tehokkaamman jakamisen ja toiminnan paremman koordinoinnin nähtiin mahdollistavan hankkeissa jo tehdyn työn hyödyntämisen nykyistä laajemmin, mikä tukisi ratkaisujen skaalaamista sekä lisäisi alan houkuttelevuutta yritysten näkökulmasta.
Yhtenä ratkaisuehdotuksena työpajoissa esitettiin lisäksi valtakunnallista ja julkista kiertotalouskiihdyttämöä, joka kokoaisi yhteen toteutetut ja käynnissä olevat hankkeet sekä kokeilut. Näin voitaisiin välttyä hankkeiden ja kokeilujen päällekkäisyyksiltä sekä varmistaa resurssien tehokkaampi kohdentaminen ja hyödyntäminen.
Taloudelliset kannustimet ja joustavampi sääntely muutoksen mahdollistajina
Tiedonjakamisen kehittämisen rinnalla työpajoissa tarkasteltiin myös taloudellisia ja hallinnollisia tekijöitä, jotka hidastavat kiertotalousratkaisujen etenemistä. Uudelleenkäytettävien rakennusosien liiketoiminta perustuu tällä hetkellä ehjänä purettujen tuotteiden markkinaehtoiseen myyntiin, minkä vuoksi taloudelliset ohjauskeinot ja julkiset kannustimet nähtiin tärkeinä alan kehittämisen kannalta.
Uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden yksikkökustannukset ovat edelleen korkeita, sillä niiden kysyntä ja tarjonta ovat vielä vakiintumattomia verrattuna tavanomaisiin rakennustuotteisiin. Markkinoiden pienet volyymit ja epävarmuus kysynnästä puolestaan heikentävät yritysten mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa tai investoida uusiin työmenetelmiin ja laitteisiin. Työpajoissa korostettiin, että liiketoiminnan kasvu ja markkinoiden vakiintuminen ovat keskeisiä edellytyksiä toiminnan skaalautumiselle.
Konkreettisena toimenpiteenä työpajoissa nousi esiin arvonlisäverokäytäntöjen kehittäminen, jolloin uudelleenkäytettävien rakennusosien myyntiä voitaisiin tukea keventämällä arvonlisäverotusta sekä hyödyntämällä verotuksellisia kannustimia nykyistä paremmin.
Työpajoissa korostettiin, että kiertotalouden edistyminen edellyttää kannattavien liiketoimintamallien lisäksi selkeitä ja ennakoitavia toimintatapoja. Tyhjien tilojen ylläpito on tunnistettu ja keskeinen haaste, joka vaikuttaa sekä kuntien talouteen, että johtaa rakennusten ennenaikaiseen purkuun. Seminaaripäivässä nousi esiin tarve yhteisille pelisäännöille myös erityisesti rakennusten käyttötarkoituksen muutosten sekä suojelukäytäntöjen osalta. Suojelukäytäntöihin peräänkuulutettiin joustavuutta, jotta rakennusten liiketoiminnallinen käyttö sekä niiden ylläpitoon, korjaamiseen ja muutostöihin tarvittava rahoitus olisi mahdollista turvata.
Käyttötarkoituksen muutosten keskeisenä haasteena nähtiin pitkät käsittelyajat, jotka hidastavat hankkeiden etenemistä aikatauluherkällä rakennusalalla. Lisäksi syynä viivästyksiin tunnistettiin prosessien hajanaisuus sekä eri vaiheiden hankala yhteensovittaminen. Yhteensovittaminen koettiin erityisen hankalaksi, kun pyritään yhdistämään purkamista ja uuden rakentamista. Rakennustyyppien määrittelyyn toivottiin lisäksi väljyyttä, jotta käyttötarkoituksia voitaisiin ketterämmin muuttaa.
Robotiikka ja digitaaliset työkalut luovat uusia mahdollisuuksia
Sääntelyn ja kannustimien kehittämisen rinnalla työpajoissa tunnistettiin myös konkreettisia teknologisia ratkaisuja, joilla kiertotalouden käytännön toteutusta voitaisiin sujuvoittaa. Työpajoissa ratkaisuksi tyhjille tiloille ehdotettiin digitaalista alustaa, joka kokoaisi yhteen tyhjilleen jäävien tilojen tarjonnan sekä kysynnän. Alustan myötä voitaisiin lyhentää tilojen tyhjillään oloaikaa sekä tukea tilojen säilymistä käyttökelpoisena. Lisäksi käytännön toimenpiteeksi ehdotettiin nopeampaa reagointia kiinteistönhoidon tarpeisiin ja tähän liittyviä sanktioita.
Rakennusosien uudelleenkäytön edistämisessä keskeiseksi kehityskohteeksi tunnistettiin robotiikan ja automaation hyödyntäminen kiertotalouden prosesseissa sekä uusien purkutyökalujen ja toimintamallien kehittäminen. Automaation avulla voitaisiin vähentää manuaalisen työn tarvetta sekä vastata materiaalien rajalliseen saatavuuteen liittyviin haasteisiin. Tämä mahdollistaisi yhä kasvavan määrän ehjänä talteen otettavia rakennusosia sekä laadukkaamman purkuprosessin, mikä tukisi uudelleenkäytön laajempaa hyödyntämistä rakennusalalla.
Yhteistyölle toivotaan jatkoa myös hankkeiden jälkeen
Tapahtuma keräsi osallistujilta positiivista palautetta, ja Helsingin kaupunki yhdessä muiden toimijoiden kanssa jatkaa vuoropuhelua myös tulevaisuudessa esimerkiksi vastaavanlaisten tapahtumien muodossa. Yhteinen viesti oli selkeä: rakentamisen kiertotalouden yleistyminen edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä myös maakuntarajojen yli, tiedon jakamista sekä rohkeita kokeiluja, jotka voidaan viedä osaksi arjen käytäntöjä. Seminaaripäivän materiaaleihin pääset tutustumaan tapahtuman sivuilta.
Keskustelu rakentamisen kiertotalouden ratkaisuista jatkuu Kiertotalot-hankkeen loppuseminaarissa, joka järjestetään 7.10.2026 Espoossa. Otaniemessä. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan täältä.
Tapahtuma toteutettiin osana EU:n osarahoittamaa Kiertotalot- ja RAKEL-hanketta. Tapahtuman järjesti Helsingin kaupunki.
