Kiertotalousklusteri käynnistyi Katajanokalta yli 10 000 neliön tyhjennyksellä

Helsingin kiertotalouden klusteriohjelmassa tehtiin pilotti yhdessä kahden yrityksen kanssa, jossa myytiin rakennuksen irtaimistoa ja rakennusosia ennen varsinaista purku-urakkaa. Pilotissa testattiin uuden toimintamallin taloudellista kannattavuutta ja tavaran menekkiä.

Käyttöikänsä loppuun tulleen toimistohuoneen tyhjentäminen merkitsee usein sitä, että pöydät, tuolit, kaapistot, valaisimet ja laatikostot päätyvät kaatopaikalle. Kun kyse on kokonaisesta toimistorakennuksesta, jossa on kymmeniä tai satoja huoneita, niin jätteen määrä on valtava. Sama pätee näennäisen tyhjiinkin neliöihin, joissa voi purkupäätöksen hetkellä olla vielä kymmeniä tuhansia kiloja irtainta, joka joko tuhotaan tai niille yritetään löytää uusi omistaja.

Katajanokanlaituri 4 toimi Helsingissä pilottihankkeena kaupungin panostaessa kiertotalouteen. Vuonna 1960 valmistuneesta varastorakennuksesta, Viking Linen terminaalin ja Allas Sea Poolin välissä, viimeiset vuokralaiset lähtivät kesällä 2021. Aiemmin rakennukselle oli jo annettu purkulupa ja tavoite oli saada yli hehtaarin halli tyhjäksi kolmessa kuukaudessa.

Älkäämme puhuko kierrätysongelmasta, vaan uusista yritysmahdollisuuksista

Kaupungin aloittaman kiertotalouden klusteriohjelman tavoitteina on lisätä kiertotalouden mukaista liiketoimintaa ja uusia innovaatioita sekä vähentää materiaalien valmistuksesta ja käytöstä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Tämä ehkäisee myös luonnonvarojen ylikulutusta ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä.

Osapuolia suurissa hankkeissa on aina useita. Niin myös Katajanokalaituri 4:n kohdalla, kun kaupunki on sopinut purku-urakasta ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Purku-urakoitsijana toimi Haahtela ja ennen rakennuksen purkamista uusiokäyttömateriaalien kartoittamisesta vastasi Ytekki Oy yhdessä varsinaisen myynnin hoitaneen Risain Oy:n kanssa.

Uudisrakennuksesta vastaa työeläkeyhtiö Varma ja pääkäyttäjäksi tulee kaupungin lisäksi rakennukseen uuden pääkonttorinsa sijoittava Stora Enso.

Pilotissa oli olennaista pelastaa purku-urakan alta lähes 30 000 kiloa irtainta käytettäväksi muualla uudelleen. Myyntikohteita oli lähes 200, joissa tavaramäärä vaihteli yhdestä yli kymmeneen tuotteeseen. Helsingin kiertotalouden klusteriohjelman projektipäällikkö Mira Jarkko kertoo, että Helsingin kaupunki on testannut irtaimiston myyntiä purettavista rakennuksista myös itse, mutta tässä hankkeessa haluttiin testata olisiko toiminta kannattavaa liiketoimintaa yrityksille. ”Iloksemme voimme todeta, että olihan se”, Jarkko totetaa.

Käytetylle tavaralle löytyy ostajia

Valtavan varastohallin uumenista löytyneestä käyttökelpoisesta tavarasta pyrittiin pääsemään eroon paikallisesti. Risain Oy selvitti mitä myydään, kuvasi, tarkisti ja myös julkaisi myytävät kohteet verkkohuutokaupassa, jonka kautta tuotteet löysivät uudet omistajat.

Kiinteistöstä myytiin pääasiassa yrityksille yhteensä 18 500 kiloa rakennusmateriaaleja ja irtaimistoakin lähes 9 000 kiloa. Tuoleja, kaapistoja, ovia, sekalaista elektroniikkaa, trukkihyllyjä, silppureita, rakennusmateriaaleja ja niin edelleen. Kierrätysnäkökulmasta määrä on merkittävä varsinkin, kun kaupan ei ollut mitään ulkokuoreen liittyvää, kuten ikkunoita ja tai ovia.

Kierrätysoperaattori Risain Oy vastasi kohteiden myymisestä. Risainin Sirpa Rivinojalle hanke oli mieluisa.

– Tässä toimeksiannossa yhdistyi useitakin hyviä tekijöitä, joitten takia työ oli todella mielenkiintoinen. Helsingin kaupunki, sen Kiertotalouden klusteriohjelman sisältö ja tavoitteet soveltuivat hyvin oman yritykseni tavoitteisiin. Tavoittelemme kaikissa toimeksiannoissamme mahdollisimman korkeaa uudelleenkäyttöastetta, sanoo Rivinoja.

Digitaaliset myyntialustat vähentävät kuluja

Ytekki Oy:n Katja Lehtonen toimi projektipäällikkönä hankkeessa ja esitti jo alkuvaiheessa Helsingin kaupungille juuri tämän kohteen kohdalla kokeilua, jossa irtainta pyritään myymään ennen purkua. Rakennuksen purkaminen on ollut tiedossa vuosia, mutta aikaa uusiokäyttöön valittavien materiaalien kartoittamiselle, tuotteiden kuvaamiselle, myymiselle sekä tyhjentämiselle jäi vain kolme kuukautta. Nopeasta aikataulusta huolimatta Lehtonen on iloinen tuloksista, jotka rohkaisevat tekemään tällaista jatkossa mahdollisimman paljon.

– Opin itsekin paljon tässä projektissa varsinkin tästä myymisestä verkossa. Oli erittäin mielenkiintoista havaita, miten paljon kaikelle materiaalille on kysyntää ja millaiset mahdollisuudet tällaisessa kierrättämisessä on näillä digitaalisilla alustoilla. Tämä oli hyvä alku ja avasi silmiä, että tässä on paljon tehtävissä. Nimenomaan rakennusmaailman kannalta tällaisten verkkoalustojen käyttö myyntikanavana on tärkeää, niin ei tule turhia kuljetuksia ja välivarastointia. Siellä tuotteet voi nähdä satatuhatta ihmistä kerralla ilman, että kenenkään tarvitsee mennä minnekään niitä erikseen katsomaan, sanoo Lehtonen.

Katja Lehtonen kiittelee kaupungin suhtautumista pikaisella aikataululla edenneeseen kokonaisuuteen ja sen onnistumiseen osallistuneita ammattilaisia. Pilotti on pilotti ja tulevaisuudessa tällaisiin tilaisuuksiin toivottavasti on enemmän aikaa valmistautua.

– Muutamakin kuukausi enemmän aikaa ja meillä olisi ollut mahdollista yrittää esimerkiksi ikkunoiden myyntiä. Enemmänkin olisimme voineet kierrättää, sillä kiinnostusta olisi ollut myös esimerkiksi oviin ja ikkunoihin.

Myös Risain Oy:n Sirpa Rivinoja on erittäin tyytyväinen kokonaisuuteen, mutta aikataulun tiukkuuden vuoksi osa käyttökelpoisesta materiaalista ei päätynyt kaupattavaksi.

– Katajanokanlaiturin kohteella kävi vierailulla sellaisien yrityksien edustajia, joita yhdistää rakentamisen uudistaminen kestävällä tavalla. Heidän intresseissään olivat mm. erilaiset lasiset tilanjakamiseen soveltuvat elementit, ikkunat, tiiliseinät, betonitukirakenteet. Tässä kohteessa olisi ollut tarjolla niitä, mutta ne jäivät purkuyrityksen käsiteltäviksi.

Uutta tilalle

Tyhjentynyt Katajanokalaituri 4 herää uuteen eloon vuonna 2024, kun tontille valmistuu Spring. Uudenlaisen puurakentamisen taidonnäytteen on suunnitellut Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy ja se voitti tulevasta rakennuksesta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun vuonna 2020.

Stora Enson pääkonttorin lisäksi yli 16 000 neliön uudisrakennus sisältää hotellin, kahvila-, ravintola- sekä kongressitiloja. Springin tavoite on olla kokonaan hiilineutraali rakennus ja suomalaisen puurakentamisen taidonnäyte.