Kaupunkiluonto ja uudet teknologiat kohtasivat vihreän infrastruktuurin kokeiluissa
Luonto ja vihreys ovat tärkeä osa Helsingin viehätystä, ja muuttuvassa ilmastossa kaupunkiluonnon merkitys kasvaa entisestään. Vihreää infrastruktuuria vahvistavia teknologioita ja innovaatioita on kokeiltu aidossa kaupunkiympäristössä niin tiheästi asutuilla alueilla kuin kaupunkimetsien siimeksessä. Yritykset ovat saaneet vauhtia tuotekehitykseen, ja kokeiluissa on ollut mukana useita kaupungin toimintoja.
Luonto on olennainen osa viihtyisää, kestävää ja toimivaa Helsinkiä. Vihreän infrastruktuurin merkitys korostuu luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisessä, kun muuttuvaan ilmastoon varaudutaan. Helsingin kaupungin kokeilualustalla on testattu esimerkiksi uusia teknologioita kaupunkimetsien hyvinvoinnin tueksi sekä tuotu vihreitä tiloja osaksi kaupunkikuvaa.
Mikä on vihreä infrastruktuuri?
Vihreällä infrastruktuurilla tarkoitetaan luonnonalueiden ja muiden vihreiden ympäristöjen muodostamaa, strategisesti suunniteltua verkostoa, joka tuottaa hyötyjä sekä luonnolle että ihmisille. Siihen kuuluvat esimerkiksi metsät, puistot, niityt, viherkatot, kaupunkipuut ja erilaiset viherrakenteet.
Vihreä infrastruktuuri tukee luonnon monimuotoisuutta, auttaa hallitsemaan hulevesiä, viilentää kaupunkiympäristöä ja tarjoaa paikkoja virkistäytymiseen.
Kaupunkimetsien hyvinvointia tavoiteltiin innovatiivisilla teknologioilla ja laajalla yhteistyöllä
Kokeilussa selvitimme, voisiko Optiwood Technology Oy:n alun perin metsänhoidon ja puunmyynnin tarpeisiin kehitettyä ratkaisua soveltaa kaupunkimetsien hoitoon. Yrityksen keskeinen innovaatio on puun laadun ennustaminen kaukokartoituksella yksittäisen puun tasolla, mikä tarjoaa monipuolista tietoa metsistä.
Mikäli teknologiaa voitaisiin hyödyntää kaupunkimetsien hoidossa ja puuston tilan arvioinnissa, maastokäyntejä kohteille voitaisiin harventaa ja toimenpiteitä kohdentaa. Tarkka ja luotettava luontodata voisi tukea päätöksentekoa.
Testasimme Optiwoodin teknologiaa kaupunkimetsien kunnon seurantaan, metsänhoidon tarpeiden arviointiin, lajientunnistukseen ja 6G-verkon suunnitteluun ja mahdollisten signaalikatveiden selvittämiseen.
– Tutkittavat metsiköt olivat monimuotoisia lajistoltaan ja rakenteeltaan, eli rima oli korkealla. Helsingin kaupungin laserkeilausaineisto on kuitenkin poikkeuksellisen kattava ja laadultaan korkeatasoinen ja meidän menetelmämme tieteellisesti validoituja, joten kokeilun lähtökohdat olivat hyvät. Kokeilussa pääsimmekin lähelle tutkimustasoisia tuloksia. Tämä oli meille tärkeä validaatio siitä, että menetelmämme toimivat myös haastavissa olosuhteissa, kertoo Jiri Pyörälä Optiwoodilta, ja jatkaa:
– Tunnistimme myös tärkeitä osa-alueita, joita meidän täytyy kehittää. Kokeilussa parasta oli vuoropuhelu kaupungin kaukokartoituksen ja metsänhoidon asiantuntijoiden kanssa. Innostava ja avartava yhteistyö antoi meille paljon uusia eväitä kehittää palveluitamme. Oli mahtavaa päästä tekemään työtä Helsingin kaupungin kaltaisen edelläkävijän kanssa!
Kaupunkiympäristön toimialalla laajasti kiinnostusta herättänyttä kokeilua lähdettiin toteuttamaan monenlaisten asiantuntijoiden voimin: mukana oli muun muassa paikkatiedon, innovaatioiden, tekoälyn, kaupunkitila- ja maisemasuunnittelun asiantuntijoita sekä puistojen ja viheralueiden ylläpidon ammattilaisia. Myös viherkerrointa työssään hyödyntävät suunnittelijat pääsivät tarkastelemaan ratkaisun mahdollisuuksia omasta näkökulmastaan.
– Tarkastelimme Optiwoodin menetelmää kaupungin metsänhoidon, kaupunkiluonnon ja kaupunkimallin kehittämisen näkökulmasta. Lajintunnistuksen tulokset olivat erinomaisia ja innostavia, ja tunnistimme jatkokehitysmahdollisuuksia etenkin alikasvuston ja lahopuun tunnistamisen osalta, summaa Niko Latvakoski kaupunkiympäristön toimialalta projektiryhmän kokemuksia.
Vihreän infastruktuurin kokeilut näkyvät monipuolisesti Helsingissä
Business Helsinki on panostanut vihreän infrastruktuurin kehittämiseen myös esimerkiksi tukemalla ja osarahoittamalla kolme vuotta kestäneen PilotGreen-hankkeen kokeiluja, joissa lisättiin vehreyttä ja viihtyisyyttä kaupunkeihin kokeilemalla uudenlaisia ratkaisuja yhdessä yritysten, kaupunkien ja kaupunkilaisten kanssa. Hanketta koordinoi Forum Virium Helsinki, ja hankekumppaneina toimivat Metropolia Ammattikorkeakoulu sekä LAB-ammattikorkeakoulu. Hanke sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.
Kokeilut toivat kaupungille tietoa ja osaamista muun muassa siitä, miten vihreän infrastruktuurin kehittäminen tukee kaupunkiluontoa, alueiden vetovoimaa ja viihtyisyyttä.
Tunnetko jo nämä PilotGreen-kokeilut?
Viherseinärakenne Herttoniemen metroasemalla
Liimapuusta kiertotalouden mukaisesti rakennettu, viherkattoinen bussipysäkki
Vehreä Ilmalankeidas
Herttoniemen metroaseman sisäänkäynnin pölyttäjäkatto
Satelliittidata viheralueiden hoidossa
Kallion kesäkadun eDNA-mittaukset
Viherrakenteet varhaiskasvatuksen ja koulujen pihoilla
Vihreän infrastruktuurin merkitys kasvaa tulevaisuudessa
Ilmaston muuttuessa viheralueiden merkitys korostuu entisestään. Samalla kasvaa tarve tiedolle, jonka avulla voidaan sovittaa yhteen luonnon monimuotoisuus, viihtyisä kaupunkiympäristö ja kaupungin käytännön hoito- ja suunnittelutarpeet.
– Nämä kokeilut osoittavat, kuinka monesta näkökulmasta vihreää infrastruktuuria voidaan kehittää. Samalla ne auttavat tunnistamaan, missä uudet teknologiat voivat tuoda lisäarvoa ja mitä niiden käyttöönotossa on vielä selvitettävä. Toiminta toteuttaa Helsingin innovaatio- ja elinkeinopolitiikkaa ja tukee kaupungin ilmastotyön ja ympäristönsuojelun strategisia tavoitteita, pohtii kestävän kaupunkiympäristön aiheiden parissa toimiva erityisasiantuntija Mikko Martikka Helsingin kaupungilta.
