Kausiviilennys ja muut talotekniikan innovaatiot tuovat älykkäitä ratkaisuja kiinteistöihin
Tulevaisuuden kiinteistöjen on kulutettava vähemmän energiaa, toimittava älykkäämmin ja vastattava yhä monimuotoisempiin tarpeisiin. Testbed Helsinki etsii näihin haasteisiin ratkaisuja kokeilemalla ja yhteiskehittämällä uusia teknologioita muun muassa yritysten ja korkeakoulujen kanssa.
Tiesitkö, että rakennukset ja rakennettu ympäristö käyttävät noin 40 prosenttia kaikesta kulutetusta energiasta? Energiatehokkuutta parantamalla voidaan vähentää sekä rakennusten käyttökustannuksia että päästöjä.
– Energiankulutuksen pienentäminen on tärkeä tavoite, mutta samalla täytyy ottaa huomioon se, että tilojen tulee olla toimivia käyttäjilleen esimerkiksi erilaisissa sääolosuhteissa. Uusien ratkaisujen testaamisessa on tärkeää sekä analysoida energiansäästöä että kerätä palautetta rakennusten käyttäjiltä, summaa rakennetun ympäristön kokeilualustatoiminnasta vastaava erityisasiantuntija Mikko Martikka Business Helsingistä.
Uusia ratkaisuja tarvitaan esimerkiksi rakennusten viilennykseen, energiankulutuksen optimointiin sekä kiinteistöjen ylläpidon ja talotekniikan kehittämiseen. Millaiset ratkaisut toimivat todellisissa käyttöympäristöissä ja miten niillä voidaan parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta ja toimivuutta? Helsingissä uusia näkökulmia on etsitty muun muassa kausiviilennysratkaisun pilotissa, ERKKI-hankkeen energiatehokkuuskokeiluissa sekä Metropolian opiskelijoiden talotekniikan innovaatioprojekteissa.
Älykäs kausiviilennysratkaisu toi terveysasemalla helpotusta kesähelteisiin
Suomen vuodenajoittain muuttuvissa sääolosuhteissa rakennusten kausijäähdytys on herättänyt kiinnostusta. Arctic Warmin ratkaisu yhdistää ilmavesilämpöpumpun ja älykkään analytiikan järjestelmälliseksi tavaksi tuottaa ja hallita energiaa kausitarpeissa. Innovaatiota testattiin rakennuksen kausiviilennykseen heinäkuusta syyskuuhun 2026 Munkkiniemen terveysasemalla, missä sopiva sisälämpötila vaikuttaa niin viihtyvyyteen kuin potilasturvallisuuteenkin erityisesti kuumina kesäpäivinä.
Mitä hyötyä kausiviilennyksestä oli?
Kokeilussa toteutettin vertailun vuoksi mittauksia sensoreilla, jotka mittaavat lämpötilaa, suhteellista kosteutta ja CO2-pitoisuutta. Niissä huoneissa, joissa ratkaisua pilotoitiin, lämpötila pysyi koko mittauksen ajan välillä 19-24 °C. Muualla kiinteistössä tehdyt mittaukset olivat keskimäärin koko ajan asteen korkeampia ja sijoittuivat välille 21-25 °C. Tuloilman kosteutta poistui tehokkaasti, joten ilma tuntui mukavammalta.
Koko kiinteistön henkilöstön kyselytutkimuksesta ilmeni, että pilotin ajalta 78 % vastaajista koki tilat joko sopivina tai jopa liian viileinä. Ennen pilottia vain 26 % henkilöstöstä piti tilojen lämpötilaa sopivana.
– Seuraava kehitysaskel on yhdistää viilennyslaitteisto ilmanvaihdon automaatioon. Näin voimme optimoida viilennystehoa ja käyttöaikoja todellisen tarpeen mukaan, mikä parantaa energiatehokkuutta ja varmistaa mahdollisimman hyvät sisäolosuhteet, kertoo Eemil Hirviniemi Arctic Warmilta, ja jatkaa:
– Ratkaisumme on skaalattavissa lähes kaikkiin olemassa oleviin kiinteistöihin, mikä mahdollistaa viilennyksen ilman tarvetta investoida kiinteisiin järjestelmiin. Samalla Aurora Block -yksikkömme vahvistavat huoltovarmuutta, sillä niitä voidaan siirtää joustavasti sinne, missä lämmitys- tai viilennyskapasiteettia kulloinkin tarvitaan.
Tekoäly ja data auttavat tehostamaan kiinteistöjen energiankäyttöä
Helsingin kaupunki on edistänyt energiankäyttöä tehostavien ratkaisujen kehittämistä myös rahoittamalla Forum Virium Helsingin ja Green Net Finlandin yhteistä ERKKI-hanketta, jossa yritykset pääsivät testaamaan ratkaisujaan aidoissa käyttöympäristöissä. Tavoitteena oli löytää uusia keinoja parantaa erityisesti energiaintensiivisten ja ylläpidoltaan haastavien kiinteistöjen energiatehokkuutta.
ERKKI-hankkeen kokeiluja
- Wapice testasi tekoälypohjaista ratkaisua jalkapallokentän valaistuksen ohjaamiseen
- Granlund kehitti analytiikkaa energiatehokkuustoimenpiteiden kohdentamiseen
- Energy Plus Engineering (EplusE) selvitti, miten kiinteistöjen energiankulutusta voidaan vähentää käyttöteknisillä parannuksilla ja henkilöstön osaamista kehittämällä
Kokeilut tarjosivat kaupungille käytännön tietoa siitä, miten energiankulutusta voidaan optimoida ja säästöjä saavuttaa myös ilman suuria investointeja. Kokeilujen avulla tunnistettiin kiinteistöjen kehityskohteita ja tuettiin ylläpidon suunnittelua. Lisäksi yritykset saivat kokeiluista arvokkaita kokemuksia ja referenssejä ratkaisujensa jatkokehittämiseen. ERKKI-hanke vahvisti myös kaupungin toimialojen välistä yhteistyötä.
Megatrendeistä käytännön ratkaisuihin: Metropolian opiskelijat ideoimassa tulevaisuuden talotekniikkaratkaisuja
Miltä näyttää talotekniikka tulevaisuuden Helsingissä? Entä miten voidaan varautua kriiseihin entistä paremmin? Mitä ratkaisuja tulevaisuuden osaajat voivat kehittää yrityksille hyödynnettäväksi? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Helsingin kaupungin Tilat-palvelun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyössä monialaisen innovaatioprojektin opintokokonaisuuden osana. Opintokokonaisuudessa opiskelijat pääsevät ryhmissä kehittämään kiinteistö- ja rakennusalan toimintaa.
Innovaatioprojekteja on toteutettu yhdessä jo kahdesti, ja kolmas kerta on parhaillaan toteutuksessa. Yhteistyön tavoitteena on tuoda kaupungille tuoreita näkökulmia ja konkreettisia kehittämisideoita talotekniikan ja kiinteistöjen elinkaaren eri vaiheisiin. Edellisellä kierroksella projektiaiheet valittiin Sitran vuoden 2025 megatrendien pohjalta ja niitä sovellettiin Helsingin kaupungin rakennettuun ympäristöön. Tänä vuonna uusina aiheina mukana ovat esimerkiksi väestönsuojien talotekninen ohjaus, hukkalämpöjen hyödyntäminen sekä energian varastointi.
Energiaa säästäviä ratkaisuja etsitään jatkuvasti
Helsingin kaupungin kokeilut ja yhteistyö yritysten sekä oppilaitosten kanssa auttavat tunnistamaan ratkaisuja, joilla voidaan vastata rakennusten muuttuviin tarpeisiin ja löytää uusia tapoja kehittää olemassa olevia kiinteistöjä. Vihreä siirtymä ja uudet teknologiat -tiimin johtava asiantuntija Mira Jarkko Business Helsingistä pohtii:
– Kaikkia kiinteistöjä ei voida uudistaa kerralla, eikä jokaiseen haasteeseen tarvita suurta remonttia. Uusilla teknisillä ratkaisuilla, älykkäämmällä ohjauksella ja toimintatapojen kehittämisellä voidaan löytää merkittäviä parannuksia myös olemassa oleviin rakennuksiin. Olennaista on tunnistaa, missä ratkaisuista saadaan eniten hyötyä.
