Tarjoa XR-ratkaisua ehjänä purkamisen opettamisen innovaatiohaasteeseen!

Tule yhteiskehittämään kanssamme

Immersiivisen oppimisen ekosysteemi IMMO -hanke kutsuu yrityksiä yhteiskehittämään uudenlaisia XR-ratkaisuja rakentamisen kiertotalouden ja erityisesti ehjänä purkamisen oppimiseen. Oppimisympäristö kehitetään immersiiviseen huoneeseen, jossa on interaktiiviset seinät.

Tavoitteena on kehittää ammattioppilaitoksille immersiivinen oppimisympäristö, jossa opiskelijat voivat harjoitella työvaiheita, tarkastella rakenteita ja materiaaleja sekä ymmärtää päätöksenteon vaikutuksia turvallisessa ja osallistavassa ympäristössä. Ratkaisuja kehitetään yhdessä tarjoajan, Helsingin kaupungin, rakentamisen kiertotalouden asiantuntijoiden, opettajien ja opiskelijoiden kanssa lukuvuoden 2026–2027 aikana.

Tarjoajilta ei edellytetä valmista sisältöratkaisua tai aiempaa osaamista ehjänä purkamisesta. Sisällöt, oppimistavoitteet ja käyttötapaukset tarkentuvat yhteiskehittämisprosessin aikana.

Millaisia ratkaisuja haemme?

Haemme XR-ratkaisuja, jotka hyödyntävät immersiivisen oppimisympäristön mahdollisuuksia uudella tavalla ja tukevat rakentamisen kiertotalouden oppimista.

Erityisesti kiinnostavat ratkaisut, jotka mahdollistavat:

• aktiivisen ja mukaansatempaavan oppimiskokemuksen
• pelillisten elementtien hyödyntämisen
• materiaalien, rakenteiden ja purkuprosessin havainnollistamisen
• työvaiheiden, riskien ja päätöksenteon seurausten tarkastelun
• ryhmäoppimisen ja vuorovaikutuksen
• opettajan aktiivisen roolin oppimiskokemuksen ohjaamisessa
• innovatiiviset pedagogiset tai teknologiset lähestymistavat

Tarjousvaiheessa riittää alustava kuvaus ratkaisun ideasta, toiminnallisuuksista ja käyttäjäkokemuksesta. Ratkaisua voi havainnollistaa esimerkein ja esimerkiksi kuvakäsikirjoituksilla, mockupeilla, tilakaavioilla tai demoilla.

Käyttöympäristönä IMMO-tila

Ratkaisuja kehitetään ja testataan IMMO-tilassa, joka on liikuteltava immersiivinen oppimisympäristö. Tila kiertää lukuvuoden 2026–2027 aikana pääkaupunkiseudun ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa.

IMMO-tila mahdollistaa yhteisen oppimisen suurilla interaktiivisilla pinnoilla, joissa käyttäjät voivat tarkastella sisältöjä, tehdä päätöksiä ja ratkaista tehtäviä yhdessä.

Valintaperusteet ja valintaprosessi

Innovaatiohaaste toteutetaan kaksivaiheisena.

Ensimmäisessä vaiheessa tarjoukset arvioidaan tarjouspyynnössä kuvattujen arviointikriteerien perusteella. Jatkoon valitut tarjoajat kutsutaan toisessa vaiheessa esittelemään ratkaisunsa arviointiraadille.

Valinnassa painotetaan erityisesti ratkaisun pedagogista lähestymistapaa, innovatiivisuutta, toteutuskelpoisuutta sekä yhteiskehittämispotentiaalia.

Yhteiskehittämisprosessin ja siinä kehitettävän ratkaisun kokonaisbudjetti on enintään 35 000 euroa (alv 0 %).

Tulosten hyödyntäminen ja avoimuus

Innovaatiohaasteessa syntyvät opit, kokemukset ja tuotokset ovat avoimesti hyödynnettävissä hankkeen rahoitusehtojen mukaisesti. Tavoitteena on kehittää ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää laajasti ammatillisessa koulutuksessa ja tulevissa oppimisympäristöissä.

Hae mukaan

Tarjouskilpailu on sulkeutunut. Tarjouksia arvioidaan alustavan kuvauksen, pedagogisen lähestymistavan, innovatiivisuuden ja hyödynnettävyyden, toteutuskelpoisuuden ja referenssien perusteella. Hakuajan jälkeen saapuneita hakemuksia ei huomioida.

Lisätietoja haasteesta, hakuprosessista ja kriteereistä löydätte liitteenä olevasta tarjouspyynnöstä ja sen liitteistä. Hankintasopimuksessa tullaan käyttämään Helsingin kaupungin sopimuspohjaa.

Liite 1 Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2 Rakentamisen kiertotalouden ja ehjänä purkamisen perusteet

Liite 3 Sopimusmalli 

Liite 4 Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa JYSE 2025  
Palvelut  

Liite 5 Tietosuojaliite (jos kokeilussa käsitellään henkilötietoja) 

Liite 6 Käsittelytoimien kuvaus (jos kokeilussa käsitellään henkilötietoja) 

Lomake sulkeutui automaattisesti 29.6.2026 klo 12.00 (huom. kellonaika!).

Kysymykset ja vastaukset

K: Oletteko nyt kilpailuttamassa vain hakesuunnitelmaa ja mahdollinen toteutuksen kilpailutus tapahtuu myöhemmin?
V: Pyydämme tarjousta XR-pohjaisen oppimisratkaisun yhteiskehittämisestä ja toteutuksesta ehjänä purkamisen osaamisen kehittämiseksi ammatillisessa koulutuksessa.  

K: Kuka on valintakelpoinen tähän innovaatiohaasteeseen? Voiko ulkomaalainen firma hakea hankkeeseen ja pitääkö yrityksellä olla suomalainen Y-tunnus?  
V: Tarjouskilpailuun voivat osallistua organisaatiot, jotka ovat rekisteröity Suomessa yritysrekisteriin.

K: Jos päädymme lopullisen hankkeen toteuttajaksi, voiko osan työtä tehdä Intiasta käsin vai tuleeko työntekijät tuoda Suomeen tässä tapauksessa? 
V: Koska sopimusmallissa tai sen liitteissä ei ole asetettu rajauksia sopimuksen osan suorituspaikalle, voi osan työstä toteuttaa myös ulkomailta käsin. Toteutuksen tulee täyttää tarjouspyynnön, sopimuksen ja liitteiden vaatimukset. 

K: Onko immersiivistä tilaa mahdollista käydä kokeilemassa ennen tarjouspyynnön määräaikaa?
V: Immersiivinen huone tekniikoineen valmistuu elokuussa, joten tilaa ei ole mahdollista kokeilla ennen tarjouksen jättämistä. 

K: Toimivatko 360-ympäristömme esim. suoraan linkillä, niin että tilassa voi omin sormin klikkailla linkkejä auki vai pitääkö tehdä jotain teknisiä muokkauksia, jotta ympäristömme saadaan toimimaan?
V: Valmiiden ympäristöjen hyödyntäminen immersiivisessä tilassa riippuu toteutustavasta. Visuaalinen sisältö voidaan lähtökohtaisesti tuoda järjestelmään, mikäli se on saatavilla järjestelmän tukemassa muodossa (esim. equirectangular tai cubemap). Sen sijaan hotspotteihin ja klikkaukseen perustuva interaktiologiikka ei sellaisenaan välttämättä toimi, koska tilassa vuorovaikutus perustuu ensisijaisesti käyttäjän liikkeeseen ja sensoreiden tuottamaan dataan (esim. OSC / LiDAR). Käytännössä tämä tarkoittaa, että olemassa olevien 360-ympäristöjen visuaalista sisältöä voidaan usein hyödyntää, mutta niiden interaktiot joudutaan todennäköisesti sovittamaan tilan vuorovaikutustapaan. 

K: Onko immersiiviseen tilaan tehty materiaali sekä siihen liitännäinen lisäopetusmateriaali pysyvästi tilaajan hallussa ja tilaajan serverillä tai tietokoneella? Eli tarvetta ei ole toimittajan osalta serveripalvelulle, jossa toimittajan tekemä materiaali tulisi suoraan toimittajan serveriltä, esimerkiksi linkin muodossa?
V: Kehitettävää oppimisympäristöä ja sisältöjä käytetään hankkeen aikana suoraan tilaajan hallinnoimassa ympäristössä, joten erilliselle jatkuvalle serveripalvelulle ei lähtökohtaisesti ole tarvetta. Tila tulee olemaan liikuteltava, joten sovelluksen tulee toimia myös tilanteissa, missä internet-yhteyttä ei ole välttämättä saatavilla tai se voi olla epävakaa.

K: Mikä käyttöjärjestelmä IMMO-tilan mediakoneessa on (Windows / macOS)? Jos macOS, tuetaanko kuvasyötössä Syphonia Spoutin rinnalla?
V: Käyttöjärjestelmänä on Windows. MacOS ja Syphon ei ole tuettu. 

K: Ajetaanko sisältösovellus tilan omalla mediakoneella, ja saako sille asentaa tarjoajan sovelluksen? Mikä on koneen suorituskykyluokka (näytönohjain, muisti)? 
V: Sisältösovellus ajetaan tilan omalta mediakoneelta ja tarjoaja saa asentaa siihen sovelluksen. 

Tiedot: 

• Käyttöjärjestelmä: win11 entreprise 64-bit 
• Mikrosuoritin: Intel(R) Xeon(R) w5-2455x    
• Järjestelmän muisti: 64gb 
• Muistipaikka1 ja 2: 32gb samsung 4800MHz 
• Emolevy: 8962 KBC Version 11.14.00 
• Näyttölaite: NVIDIA RTX A6000

K: Kumpaa muotoa järjestelmä ensisijaisesti odottaa, cubemap vai equirectangular? Mikä on tarkka pikseliresoluutio, tavoitekuvataajuus (FPS) ja väriavaruus? 

V: Lopullinen resoluutio: 

• 7680 x 1080 
• tavoitekuvataajuus: 60 fps 
• sRGB 8-bit fixed (RGBA) 
• Sisältö voidaan tuottaa myös suoraan tässä muodossa, jolloin sitä ei voi enää vertikaalisesti asetella IMMO-järjestelmässä. 

Suositeltu equirectangular (2:1): 

• maksimi: 8192 × 4096 
• suositeltu koko: 7680 × 3840 
• minimi: 6144 × 3072 
• 360-kuva mahdollistaa sisällön lopullisen asettelun IMMO-järjestelmässä 

K: Odottaako järjestelmä yhtä valmiiksi koostettua kuvaa (kaikki visuaaliset elementit sisällöntuottajan piirtäminä), vai koostaako tila itse osan käyttöliittymästä?
V: Järjestelmä odottaa yhtä valmiiksi koostettua kuvaa. Tämän päälle tila itse koostaa IMMO-järjestelmän oman käyttöliittymän, jota käytetään sisällön hallintaan sekä huolto- ja asennustöihin. Jos sisällössä on kaksiulotteinen käyttöliittymä, johon ei haluta yhtään mahdollisia vääristymiä, se voidaan lähettää IMMO-järjestelmään erillisenä kerroksena, jonka järjestelmä voi kompositoida 7680 x 1080 

K: Tekeekö tilan järjestelmä projisoinnin geometriakorjauksen (warping/blend) syötetystä kuvasta seinille, vai tuleeko sisällön olla esivääristetty?
V: Tilan järjestelmä hoitaa projisoinnin geometriakorjauksen. 

K: Miten syötetty kuva kartoittuu neljälle seinälle (mikä osa kuvasta tulee millekin seinälle)? Mikä on kunkin seinän pystysuuntainen kattavuus, ja projisoidaanko lattia/katto vai ainoastaan seinät? 
V: Ainoastaan seinät projisoidaan. Kokonaisresoluutio 7680 x 1080 on jaettu neljälle seinälle tasaisesti (1920×1080 per seinä). Sisällön vasen reuna alkaa tilan vasemmanpuoleisesta seinästä ja sisällön oikea reuna päättyy takaseinään. Huomioitavaa on, että takaseinän lopussa on oviaukko, joten sinne ei ole suositeltavaa asettaa tärkeää sisältöä. 

K: Mikä on OSC-viestien rakenne (osoitepolut, datatyypit, koordinaatisto) ja käytettävä portti/protokolla? 
V: OSC data lähetetään kahdessa eri muodossa:  

1. TUIO-protokolla 1.1 https://tuio.org/?specification  
   • portti: 3333  
   • normalisoidut koordinaatit (0.0-1.0) kolmen projisointipinnan alueelta (5760×1080)  
   • IMMO käyttää 2D Interactive Surface -muotoa  
   • osoitepolku: /tuio/2Dcur  
   • datatyypit: s x y X Y m (tarkemmat tiedot taulukosta: https://tuio.org/?specification)  
   • TUIO-protokollaa on mahdollista testata erilaisilla simulaattoreilla ennen tilan valmistumista. Esimerkiksi: https://github.com/gregharding/TUIOSimulator  
2. IMMO:n oma formaatti, joka on vielä kehityksen alla, tulee lähettämään normalisoidun koordinaatiston lisäksi myös kosketuspisteiden pikselikoordinaatit sekä muita parametreja. 

K: Mitä tietoa sensorit välittävät: pelkät kosketuspisteet seinällä, vai myös käyttäjien sijainti tilassa ja useita yhtäaikaisia kosketuksia? Mikä on kosketuksen paikannustarkkuus? 
V: IMMO lähettää useamman kosketuspisteen tunnistenumeron (session id) koordinaatit (x, y) sekä nopeusvektorin (X, Y). Käyttäjien sijaintia tilassa ei ole vielä tässä versiossa saatavilla. 

K: Onko kehitystä varten saatavilla esimerkkidataa (OSC-loki) tai testisimulaattori ennen fyysistä tilavierailua?
V: Kehitystä varten on mahdollista saada testilokeja, kun rakenne ja järjestelmä saadaan testattua. 

K: Milloin ja missä tila on testattavissa kehitysjakson aikana, ja kuinka paljon käytännön testiaikaa toimittajalle voidaan varata?  
V: IMMO-tila on kehitysjakson aikana käytettävissä Stadin ammatti- ja aikuisopiston, Varian, Omnian, Haaga-Helian ja Laurean kampuksilla. Kampukset sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Tilan käyttö- ja testausajoista sovitaan hankkeen aikana, ja testiaikaa voidaan järjestää tarpeen mukaan kehitystyön edellyttämällä tavalla.

K: Voidaanko nimetä tilan järjestelmän tekninen yhteyshenkilö? 
V: Tilalle on tekninen yhteyshenkilö, joka on prosessin ajan yrityksen tukena.

K: Onko tilan järjestelmälle olemassa sisällöntuottajan dokumentaatiota tai esimerkkiprojektia? 
V: Tilan järjestelmälle ei ole vielä tässä vaiheessa perusteellista sisällöntuottajan dokumentaatiota tai esimerkkiprojektia.

K: Tuottaako sisältösovellus monikanavaisen (5.1 / ambisoninen) äänen, vai toistaako tila valmiit ääniraidat sisällöntuottajan toimittamina? 
V: Sisältösovelluksen tulee tuottaa monikanavainen ääni. Lähtökohtaisesti suositellaan 5.1-äänimaailmaa.

K: Mitä olemassa olevaa aineistoa (valokuvat, videot, 3D-mallit, 360-kuvat) tilaaja antaa hankkeen käyttöön, ja missä vaiheessa? Onko mahdollisuus tuottaa kuvamateriaalia oikeissa purkukohteissa? 
V: Tilaajalla on käytettävissä hanketta tukevaa valokuva- ja videomateriaalia, joka luovutetaan valitun toimittajan käyttöön yhteiskehittämisvaiheen alussa. Lisäksi tilaaja kartoittaa parhaillaan saatavilla olevia 3D-malleja ja 360-kuvamateriaaleja, joita toimitetaan hankkeen käyttöön niiden saatavuuden varmistuttua. Tarjoajalla on myös mahdollisuus tuottaa kuvamateriaalia oikeissa saneerauspurkukohteissa. Kuvauksista sovitaan tarkemmin hankkeen käynnistyessä.

K: Mikä on kolmen yhteiskehitystyöpajan suunniteltu kesto, osallistujamäärä ja toteutustapa (lähi / etä)? 
V: Työpajojen suunniteltu kesto on noin 2 tuntia per työpaja (3 kpl). Osallistujamäärän arvioidaan olevan noin 10–20 henkilöä työpajaa kohden. Työpajat on ensisijaisesti suunniteltu toteutettaviksi lähitapaamisina, mutta tarvittaessa osallistuminen voidaan järjestää myös etä- tai hybridimuotoisena.

K: Kuinka monta kertaa ratkaisua testataan käyttäjien kanssa, ja edellytetäänkö toimittajan läsnäoloa kullakin viidellä kampuksella testausjakson aikana? 
V: Ratkaisua testataan kehitysjakson aikana iteratiivisesti osana ketterää kehittämisprosessia. Testausten tarkkaa lukumäärää ei ole ennalta määritelty, vaan niitä toteutetaan tarpeen mukaan kehitystyön edetessä. Tilaajan asiantuntija osallistuu testaukseen koko kehitysjakson ajan. Toimittajan läsnäoloa toivotaan erityisesti kolmella kampuksella toteutettavien keskeisten testausvaiheiden yhteydessä, mutta läsnäoloa ei lähtökohtaisesti edellytetä kaikilla viidellä kampuksella jokaisessa testauksessa.  

K: Käsitelläänkö ratkaisussa henkilötietoa (esimerkiksi sensorien tuottamaa tietoa opiskelijoista)? Kuka toimii rekisterinpitäjänä ja kuka käsittelijänä, ja edellytetäänkö ratkaisulta tietosuojaliitteen mukaisia toimia tai vaikutustenarviointia (DPIA)? 
V: Immersiivisen tilan interaktiivinen LiDAR-seuranta toteutetaan sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan (Privacy by Design and by Default) periaatteiden mukaisesti. Järjestelmä on suunniteltu siten, että se rinnastetaan tekniseltä toiminnaltaan perinteisiin käyttöliittymäohjaimiin (kuten tietokoneen hiiri tai kosketusnäyttö), eikä se käsittele tai muodosta GDPR:n tarkoittamia henkilötietoja. 

Täydellisen anonymiteetin takaamiseksi järjestelmän teknisessä toteutuksessa noudatetaan seuraavia vaatimuksia: 

1. Ohjausdata ilman pysyvyyttä (Zero-persistence / Ephemeral processing) 
   • Käsittely muistissa: LiDAR-sensorin tuottama liikedata käsitellään ainoastaan reaaliaikaisesti järjestelmän käyttömuistissa (RAM) sovelluksen (esim. pelimoottorin) interaktioiden ohjaamista varten. 
   • Ei tallennusta: Järjestelmä ei kirjoita raakaa pistepilvidataa (point cloud), koordinaatteja tai liikeratoja pysyvään muistiin (kovalevylle tai tietokantoihin). Kun käyttäjän ele tai liike päättyy, sitä koskeva mittausdata tuhoutuu välittömästi ja lopullisesti sekunnin murto-osassa. 
2. Matala spatiaalinen resoluutio ja biometrisen tunnistuksen esto 
   • Koordinaattipohjainen ohjaus: Järjestelmä tunnistaa käden tai kehon liikkeen pelkkinä abstrakteina X,Y,Z-koordinaatteina tai vektoreina suhteessa tilaan. 
   • Yksilöivien piirteiden esto: LiDAR-sensorin resoluutio ja seuranta-algoritmit on rajoitettu tasolle, joka ei mahdollista yksilöllisten biometristen tunnisteiden (kuten pituuden, tarkan kehon muodon tai kävelytyylin) tunnistamista tai profilointia. Järjestelmä ei kykene kuvaamaan tai tunnistamaan kasvonpiirteitä tai sormenjälkiä. 
3. Kontekstuaalinen eristäminen (No context linking) 
   • Ei liitoksia henkilötileihin: IMMO-tilan interaktiivinen sovellus toimii täysin erillään oppilaitoksen muista tietojärjestelmistä (kuten käyttäjähakemistoista, Moodle-oppimisympäristöstä tai tilavarauksista). 
   • Lokitiedostojen anonymiteetti: Järjestelmän teknisiin lokitiedostoihin (logs) ei tallenneta mitään sellaista tietoa (esim. tarkkoja sekuntitason aikaleimoja yhdistettynä tiettyyn käyttäjäistuntoon), jonka avulla LiDAR-dataa voitaisiin myöhemmin ristiinvarmistaa tai yhdistää muihin tietolähteisiin (kuten kulkunvalvonta- tai lukujärjestysdataan). Lokitiedot sisältävät ainoastaan yleistä järjestelmätason diagnostiikkaa. 

Päivitämme tulleita kysymyksiä ja vastauksia niihin 18.6.2026 saakka.