Helsingin kaupunki on avannut nopeiden kokeilujen haasteen, jolla haetaan entistä parempia ja innovatiivisia äänimajakkaratkaisuja.
Mitä etsimme?
Tavoitteena on kehittää innovatiivisia äänimajakkaratkaisuja luomalla uusi tuote, palvelu tai toimintamalli testattavaksi Helsingin kaupungin kahdessa kokeilukohteessa. Haasteessa etsitään luovia ratkaisuja hyvin toimivalle, monipuolisia ääniä mahdollistavalle, erilaisiin tiloihin ja kaupunkikuvaan integroitavalle äänimajakalle. Äänimajakka on laite, joka toimii havainnoinnin tehostamiskeinona erityisesti näkövammaisille, mutta myös muistisairaille ja kehitysvammaisille ja opasteissa käytettyä kieltä ymmärtämättömille käyttäjille.
Esteettömän ympäristön suunnittelussa pyritään luomaan kaikille käyttäjille yhtäläiset mahdollisuudet toimia ja liikkua itsenäisesti julkisessa ympäristössä. Yksi keino laajentaa kaikkien käyttäjien itsenäistä selviytymistä ympäristössä on tehostaa kuuloaistin käyttöä kohteiden opastuksessa ääniopastusta lisäämällä. Kehittämällä nykyistä äänimajakkalaitteistoa ääniopastus voidaan liittää paremmin osaksi kaikille soveltuvaa, miellyttävää opastuskokonaisuutta.
Tavoitteena on löytää uudenlaisia, innovatiivisia ja yllättäviäkin ratkaisuja. Tarjouskierroksella ei haeta täysin valmiita kaupallisia ratkaisuja. Haemme ensisijaisesti sellaisia ratkaisuja, joihin sisältyy tuotekehitys- ja testaustarve ja joita voidaan kehittää eteenpäin kokeilun aikana yhdessä käyttäjien ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Kokeilun aikana syntyneet immateriaalioikeudet jäävät palvelun tarjoajalle ja mahdolliset kokeilussa käytössä olleet fyysiset työvälineet palautuvat tarjoajalle.
Tarjottavan ratkaisun tulee olla kypsyysasteeltaan sellainen, että se on mahdollista toteuttaa ja testata elo-lokakuussa 2021. Kokeilu tulee olla toteutettavissa vallitsevassa koronaepidemiatilanteessa ja huomioiden mahdolliset rajoitustoimenpiteet.
Haasteen aikana hankitaan 1–4 uutta äänimajakkakokeilua, jotka voivat olla konsepti, -palvelu tai tuote esimerkkikohteisiin (Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus sekä Lauttasaaren metroasema). Ratkaisut valitaan kesäkuussa ja niitä testataan elo-lokakuussa 2021. Kokeiluvaiheessa tehdään tuotteiden toimivuustestauksia haasteen järjestäjän puolesta eri käyttäjäryhmien avulla.
Kokeilu ei sido kaupunkia varsinaisen ratkaisun hankintaan. Jos Helsinki päättää kokeilusta saatujen kokemusten perusteella hankkia haasteeseen vastaavan tuotteen käyttöönsä, niin kyseessä on tästä erillinen hankinta.
Miten mukaan?
Tarjouskilpailu on nyt auki. Hankintasopimuksessa tullaan käyttämään Helsingin kaupungin sopimuspohjia. Sopimuksen liitteeksi tulee kaupungin tietosuoja- ja salassapitoliite, mikäli tuote käsittelee henkilötietoja.
Tarjouspyynnöstä löytyy tarkemmat tiedot kokeilukilpailusta sekä hankittavilta kokeiluilta haluttavista ominaisuuksista.
Tutustu varsinaiseen tarjouspyyntöön, hankintasopimukseen ja tietosuojaliitteeseen sekä muihin liitteisiin:
Tarjoajan ja tarjouksen soveltuvuusvaatimukset
Yrityksen täytyy olla Suomessa yritys- tai yhdistysrekisterissä. Yhteistyökumppaneina palvelussa voi olla myös 3. sektorin organisaatioita.
- Tarjotun tuotteen/palvelun ominaisuudet vastaavat lainsäädäntöä (esimerkiksi EU:n tietosuoja-asetus GDPR).
- Tarjous on tarjouspyynnön mukainen.
- Tarjottu kokeilu on mahdollista toteuttaa kokeiluajan puitteissa pilottikohteissa ja vallitsevassa koronapandemiatilanteessa.
Arviointikriteerit
Hankinnan kohteena olevien kokeilujen valinta toteutetaan arvioimalla ja pisteyttämällä ne seuraavien kategorioiden mukaan. Jokaiseen arvostelukategoriaan liittyy omat tarkemmat arviointikriteerinsä, jotka löytyvät varsinaisesta tarjouspyyntödokumentista.
Ratkaisun laatu 40 %
Toteutuskelpoisuus 20 %
Uutuusarvo ja innovatiivisuus 20 %
Vaikutus 10 %
Hinta 10 %
Lisätietoja:
Äänimajakka-kokeilukilpailun infotilaisuudessa tulleet kysymykset sekä niiden vastaukset
Viittaako arviointikriteerien hinta-kohta laitteen hintaan vai kokeilun hintaan?
Hinta, jonka perusteella tarjouksia arvioidaan, on kokeilun kokonaishinta.
Jos on valmis tuote, jota tarjotaan, niin tuleeko tarjouksessa mainita sen hinta, vaikka se ei vaikuttaisi kokeilun hintaan?
Tuotteen hinta on hyvä mainita tarjouksessa, sillä se vaikuttaa mahdollisesti skaalautuvuuspotentiaali-kriteerin pisteisiin.
Voidaanko kokeiltavat äänimajakat integroida olemassa olevaan metroasemien äänimajakoiden kauko-ohjausjärjestelmään?
Kokeilun puitteissa jo olemassa olevaan kauko-ohjausjärjestelmään äänimajakan integrointi voi olla liian suuritöinen toimenpide kokeiluajan rajoitteissa, mutta mikäli tarjottu laite tiedetään yhteensopivaksi olemassa olevan järjestelmän kanssa, kannattaa siitä ehdottomasti mainita tarjouksessa. Jos ei tiedetä onko tarjottava majakka yhteensopiva olemassa olevan järjestelmän kanssa, mutta siinä on kauko-ohjausominaisuus, kannattaa se mainita tarjouksessa.
Onko kaupunki kiinnostuneempi hyvästä laitteesta vai hyvästä äänestä?
Laiteratkaisulla on ensisijainen painoarvo, sillä hyvään laitteeseen voidaan asentaa erilaisia ääniä. Laite ja ääni muodostavat kuitenkin yhdessä kokonaisuuden, jonka hyvyys riippuu kummastakin tekijästä. Kilpailun järjestäjän puolesta on myös tarjolla käyttäjätestattua äänimateriaalia.
Millainen liiketoimintapotentiaali äänimajakoilla kaupunkiympäristöissä on ajateltu olevan?
Toiveena olisi saada kilpailun avulla luotua konsepti, jota voisi monistaa mihin tahansa kaupunkiin. Esteettömyysverkostossa on ollut kiinnostusta tätä kokeilukilpailua ja sen tulevia tuloksia kohtaan. Mikäli tulokset ovat hyviä, niin voidaan niiden avulla saadut opit kirjata sujuva.info-ohjeistoon ohjaamaan äänimajakoiden käyttöä. Kansainvälisesti Suomi on ääniopastuksessa edelläkävijä.
Onko hissitoimittajien kanssa keskusteltu äänimajakoista?
Ei tämän kilpailun yhteydessä, mutta aiemmissa hankkeissa todettu, että hissien äänimajakat tulevat hissitoimittajilta, eikä niihin voida tämän kilpailun puitteissa vaikuttaa.
Voiko kaupunki luvata ostavansa laitteen kokeilun jälkeen mikäli sitä tarjotaan kokeiltavaksi ja se valitaan kokeiluun?
Kaupunki hankkii kilpailussa lähtökohtaisesti ajallisesti rajattuja kokeiluja, joiden jälkeen laitteet jäävät kokeilun toteuttajalle, eli kaupunki ei kilpailussa hanki laitteita. Mikäli kilpailun jälkeen päätetään hankkia kokeiltuja tuotteita tai konsepteja, niin se vaatii oman erillisen hankintamenettelynsä, joka voi kaavaillun hankinnan koosta riippuen sisältää mm. EU-laajuisen kilpailutusmenettelyn. Täten kaupunki ei voi sitoutua hankkimaan kokeilun jälkeen mitään tiettyä laitetta tai konseptia.
Jos 25 000 euroa on yhden kokeilun maksimiarvo, niin onko tarkoitus sen puitteissa kehittää lopullinen tuote ja jos ei, niin kuka rahoittaa jatkokehityksen?
Kokeilun puitteissa ei välttämättä ole tarkoitus kehittää lopullista tuotetta, mutta se voi toimia hyvänä testinä prototyyppilaitteille oikeassa käyttöympäristössä, mikä voi auttaa lopullisen tuotteen kehityksessä. Kokeilukilpailun ytimessä on ajatus yhteiskehittämisestä, mikä tarkoittaa sitä että kaupunki ja kilpailuun osallistuvat toimijat voivat yhdessä kokeilla tuotetta tai konseptia, oppia kokeilun pohjalta siitä mitä pitäisi edelleen kehittää, ja mikäli kokeiluaikataulu sallii, niin kokeiluajan puitteissa tehdä muutoksia ja kokeilla niitä edelleen. Kaupunki ei voi sitoutua rahoittamaan jatkokehitystä.
Pitääkö tarjottavan äänimajakkaratkaisun olla interaktiivinen esim. sensorien tai painonappien välityksellä?
Ei tarvitse, mutta se voi tarjota käyttäjälle mahdollisuuden vuorovaikutukseen.
Pitääkö tarjottavan äänimajakan soida koko ajan vai ajastetusti?
Kumpaakaan vaihtoehtoa ei ole suljettu pois. Ajastus kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden vähentää äänimajakoiden aiheuttamia äänihäiriöitä esimerkiksi yöaikaan.
Saako kokeiluun asennusapua kaupungilta?
Tarvittavasta asennusavusta sovitaan valittujen kokeilujen kanssa erikseen. Lähtökohtaisesti kaupunki pyrkii osaltaan varmistamaan kokeilujen onnistumisen. Mikäli tarjottu kokeilu vaatii suuria rakenteellisia muutoksia kohteeseen, voivat kokeilun arvioinnissa käytetty toteutettavuus-kriteeri kuitenkin saada heikommat pisteet. Lähtökohtaisesti suositaan helposti kokeiluajan puitteissa asennettavia ratkaisuja.
Onko Lauttasaaren metroaseman äänimajakoiden hyödyllisyydestä kerätty tietoa?
Kilpailun järjestäjällä ei ole tietoa, että järjestelmällisesti olisi tietoa kerätty. Äänimajakoista tulee kuitenkin asiakaspalautetta, sillä osa tilan käyttäjistä kokee äänen häiritseväksi. Tämä on yksi asia, johon kilpailun avulla haetaan parannusta. Kilpailun aikana on tarkoitus kerätä palautetta testikäyttäjiltä sekä avoimesti lähialueen toimijoilta.
Äänimajakka-kokeilukilpailun infotilaisuuden esitys:
Lisätietoja kokeilukilpailusta antaa Mira Jarkko, erityissuunnittelija, Helsingin kaupungin kaupunginkanslia, elinkeino-osasto, p. 040 3341629 mira.jarkko@hel.fi
Tarjoukset tulee jättää perjantaihin 18.6. klo 20 mennessä.
